ACTA-sopimusluonnos

Ulkoasiainministeriö on pyytänyt (lausuntopyyntö 5.52010, HEL8160-5) Keskuskauppakamarin lausuntoa useammankeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimusluonnoksesta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) kansallisen päätöksenteon pohjaksi. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan:

Yleisiä huomioita

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että ACTA-sopimusluonnos on viimein julkistettu ja että Suomi on tukenut voimakkaasti neuvottelujen läpinäkyvyyttä. On toivottavaa, että avoin kehitys jatkuu ja että myös intressitahot pääsevät esittämään näkemyksiään sopimusneuvotteluissa.

Keskuskaupppakamari kiinnittää huomiota siihen, että sopimusneuvotteluja on nyt käyty ilman isojen kehittyvien maiden osallistumista. On erityisen tärkeää, että sopimuksesta olisivat neuvottelemassa myös tahot, joiden tulisi ottaa enenevässä määrin vastuuta väärentämisenvastaisessa taistelussa. Kansainvälinen kehys IPR asioissa on tällä hetkellä riittämätön, koska väärentäminen ja piratismi jatkavat kasvuaan. ACTA voi olla hyvä työkalu näiden leviämistä vastaan, mutta se edellyttää laajempaa sitoutumista sopimukseen.

Sopimustekstiluonnoksesta

Keskuskauppakamari katsoo, että nyt julkaistu ACTA-sopimusluonnos on toistaiseksi vielä epäselvä sen sisältäessä lukuisia vaihtoehtoisia tekstimalleja.

Kappale 1, Artikla 1.3: Relation to Standards Concerning Availability ans Scope of Intellectual Property Rights

Artiklan kohdan 2. muotoilu saattaa sellaisenaan vaarantaa ACTA sopimuksen tarkoituksen, kun sellainen taho, jolla ei ole kotoperäistä suojaa tietylle suojamuodolle, voi jättää ACTAssa sovitun toimenpiteen suorittamatta.

Kappale 1, Artikla 1.X: Definitions

Määritelmien luetteloon tulisi lisätä myös termit counterfeiting ja piracy, jotta sopimuksen sisältö olisi yksiselitteinen.

Kappale 2, osa 2, Artikla 2.X: De Minimis Provision

Vaikka on ymmärrettävää, että ei ole mitenkään mahdollista resurssoida rajavalvontaa koskemaan kaikkia rajan ylittäviä tavaroita, ei yksityisiä kuluttajia kuitenkaan tulisi täysin rajata ulos sopimuksesta. Kuluttajilla ja heidän asenteillaan on merkittävä rooli ehkäistäessä väärennettyjen tuotteiden leviämistä. Myös kuluttajiin tulee voida soveltaa satunnaisia rajatarkastuksia kohdistuen väärennettyihin tuotteisiin. Tärkeämpää on kuitenkin kuluttajien valistamien esim. tuotteiden haitallisuudesta ja niiden takana piilevästä rikollisuudesta.

Kappale 2, osa 2, Artikla 18: Enforcement Procedures in the Digital Environment

Artiklan sisältö on oikeasuuntainen. Artiklan kohdassa 3 määrätään sopimuspuolten velvollisuudesta varmistaa, että siviilioikeudelliset toimenpiteet ovat käytettävissä tapauksissa, jotka koskevat kolmannen osapuolen vastuuta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaustapauksissa. Kohdassa käsitellään myös poikkeuksia siitä, mitä kuuluisi loukkausten piiriin.

Näkemyksemme mukaan artiklan kohdassa 3 esitetyistä vaihtoehdoista, vaihtoehto 2 on toimivampi kuin vaihtoehto 1. Eurooppalaisille toimijoille vaihtoehdon 2 taustalla vaikuttava direktiivi tietoyhteiskunnan palveluista on tutumpi lähtökohta turvaamaan oikeudenhaltijoiden edut.

Kappale3, Artikla 3.1: International Enforcement Cooperation

Artiklan tavoitteet ovat kannatettavia. Artiklan muotoilua tulisi kuitenkin harkita täsmennettäväksi siten, että yhteistyö ei rajoittuisi vain ACTAn soveltamisalaan.

Osa 3, Artikla 3.2: Information Sharing

Artiklan ei tulisi rajoittua yksinomaan sopimuksen osapuoliin, vaan myös elinkeinoelämällä voisi olla oma roolinsa tiedon jakamisessa. Yksityisen sektorin osallistumista on painotettu hyvin osan 4 artiklassa 4.4.

• Lausunnon saaja: Ulkoasiainministeriö
• Lausunnon päivä: 28.5.2010
• Kirjoittaja: Anne Horttanainen
• Titteli: Lakimies

Jaa linkki Tulosta