Alueiden kehittämislain uudistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä, laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta sekä laiksi rakennerahastolain muuttamisesta. Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää seuraavan.Aluepolitiikan tavoitteisiin ja toimintatapoihin kohdistuu lähivuosina merkittäviä muutospaineita. Vuoden 2013 jälkeen Euroopan unionin vaikutus aluepolitiikassa vähenee ja vastaavasti kansallisen aluepolitiikan merkityksen korostuu. Julkisen talouden velkaantuessa myös alue-politiikkaan käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat tulevat olemaan aiempaa niukemmat. Aluepolitiikassa on tehtävä strategisia valintoja ja tehostettava toimintaa.Talouskriisistä selviytymiseksi on talouden rakenteita uudistettava kiinnittämällä erityistä huomiota alueiden ja koko maan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Parhaillaan ollaan laatimassa alueiden kehittämisen pitkän aikavälin strategiaa vuoteen 2020, mikä tulee osaltaan määrittelemään aluepolitiikan tavoitteita. Edellä mainituista syistä on välttämätöntä, että lainsäädäntö luo toimivat puitteet aluepolitiikan toteuttamiselle. Keskuskauppakamari katsoo, että esitetyt lainsäädännön muutokset tukevat aluepolitiikan tehostamista.Ehdotukset koskevat pääosin viranomaisten keskinäistä toimintaa. Vuorovaikutukseen ja verkostomaiseen toimintamalliin perustuvan aluekehitystyön onnistuminen edellyttää viranomaisilta tiivistä keskinäistä yhteistyötä. Aluepolitiikan toteuttamisessa on varmistettava sekä keskushallinnon ja alueiden keskinäinen yhteistyö että eri sektoriviranomaisten keskinäinen yhteistyö. Valtakunnallisten alue-poliittisten tavoitteiden tulee olla yhdensuuntaisia Suomen kilpailukykyä tukevien muiden toimien kanssa. Koko maata koskevilla alueiden kehittämistavoitteilla ei kuitenkaan pidä liian yksityiskohtaisesti ohjata alueiden päätöksentekoa. Viranomaisyhteistyön tehostamisen tarpeellisuudesta huolimatta aluekehityksen pääpaino ei kuitenkaan saa olla viranomaisten keskinäisessä toiminnassa vaan viranomaisten on tiivistettävä yhteistyötä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Aluekehityksen sisällön kannalta keskeisiä säännöksiä ovat ehdotuksen 1§ ja 4§, joissa asetetaan alueiden kehittämisen tavoitteet. Keskuskauppakamari katsoo, että tavoitteet on muotoiltu riittävän väljiksi, jotta niiden puitteissa voidaan tehdä varsinaiset valinnat niistä talouspoliittisista ja muista yhteiskuntapoliittisista keinoista, joilla voidaan riittävän nopeasti ja joustavasti reagoida aluekehityksessä havaittuihin ongelmiin. Keskuskauppakamari kannattaa alueiden kehittämisen neuvottelukunnan ja rakennerahastoneuvottelukunnan yhdistämistä. Näin voidaan tehostaa kansallisen aluepolitiikan ja EU:n rakennerahastopolitiikan yhteen-sovittamista. Uuden neuvottelukunnan kokoonpanosta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Uudessa neuvottelukunnassa tulee olla viran-omaisten ohella elinkeinoelämän ja muiden aluepolitiikan toimijoiden edustus.Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet sisältävät kaikkien alueiden kehittämisen kannalta keskeisten ministeriöiden tavoitteet ja toimenpiteet. Näin voidaan tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistää aluekehitykseen vaikuttavia tavoitteita. Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja ympäristöministeriön toimenpiteillä on laajoja vaikutuksia alueiden kehittymiseen. Liikenneyhteyksiä, oppilaitoksia ja alueiden käyttöä koskevilla toimenpiteillä voidaan tehokkaasti tukea alueiden kilpailukykyä.Keskuskauppakamari kannattaa luopumista seutukuntajaosta ja nykyisestä kehitysalueiden määrittelystä. Aluekehitys on muodostunut viime vuosina yhä pirstaleisemmaksi, ja varsinkin äkilliset rakenne-muutokset saattavat kohdistua alueellisesti hyvin rajatuille alueille. Hallinnollisten rajojen sijasta aluepoliittisten toimien perusteeksi on otettava todelliset toiminnalliset alueet kuten työssäkäyntialueet.Keskuskauppakamari kannattaa maakuntien yhteistyöryhmien kokoon- panon säilyttämistä nykyisellään. Maakunnan yhteistyöryhmä tarjoaa toimivan tavan lisätä viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole riittävästi hyödynnetty. Tämän vuoksi on ehdotuksen mukaisesti maakuntien yhteistyöryhmien toimintaa uudistettava siten, että yritysten osallistumista hankkeisiin voidaan lisätä.

• Lausunnon saaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
• Lausunnon päivä: 23.6.2009
• Kirjoittaja: Pentti Mäkinen
• Titteli: Varatoimitusjohtaja

Jaa linkki Tulosta