Hallituksen esitys eduskunnalle kotouttamisen edistämisestä

Sisäasiainministeriö on 27.5.2010 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle kotouttamisen edistämiseksi. Keskuskauppakamari lausuu luonnoksesta seuraavan.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä. Lailla tuettaisiin ja edistettäisiin kotoutumista sekä maahanmuuttajan osallisuutta yhteiskunnassa. Kotouttamislaissa säädetään viranomaisten välisistä vastuista ja välineistä, joita kotouttamisessa hyödynnetään, esimerkiksi kuntien tekemistä kotoutumisohjelmista ja yhdessä maahanmuuttajien kanssa heille yksilöllisesti tehtävistä kotoutumissuunnitelmista. Esityksessä myös säädetään määräaikaisesta kokeiluhankkeesta, jossa pyritään tehostamaan ja laajentamaan kotouttamistoimenpiteitä.

Yleistä hallituksen esityksestä

Keskuskauppakamari kannattaa esityksen yleistä tavoitetta, että maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa tuetaan tehostamalla ja monipuolistamalla kotouttamistoimenpiteitä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kotouttamisen tavoitteiksi asetetaan maahanmuuttajien työttömyyden alentaminen, kouluttautumisedellytysten lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä kotouttamiskoulutuksen määrän ja saatavuuden lisääminen.

Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa. Vaikka yritysten rekrytointivaikeudet ovat helpottuneet taantuman myötä, niin ongelmia sopivan työvoiman saannissa on edelleen 14 prosentilla Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2009- kyselyyn vastanneista 1059 yrityksestä. Demografisen kehityksen myötä työvoiman tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Työperäisella maahanmuutolla ja ennen kaikkea maassa jo asuvien maahanmuuttajien osaamispotentiaalin entistä paremmalla hyödyntämisellä voidaan osaksi helpottaa yritysten työvoimatarpeita ja lisätä yritysten kansainvälistymisvalmiuksia. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että osaamista ei tuhlattaisi, vaan pyrittäisiin aina ensisijaisesti siihen, että maahanmuuttajat työllistyisivät osaamistaan ja ammattitaitoaan vastaaviin töihin. Onnistuneet kotouttamistoimet edellyttävät kuitenkin osaamiskartoitukseen perustuvaa ammatillista ja täydentävää koulutusta sekä pitkien odotusaikojen välttämistä koulutukseen pääsyssä. Keskuskauppakamari ei kuitenkaan pidä perusteltuna esitykseeen sisältynyttä ehdotusta, jonka mukaan kunta voisi määräaikaisesti kokeilun aikana poiketa julkisista hankinnoista annetun lain säännöksistä ja työ- ja elinkeinotoimisto työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaa koskevista säännöksistä siinä, että kotouttamiskoulutus ei edellyttäisi koulutuksen tuottajien kilpailutusta.

Maahanmuuttajien työllisyys on selvästi kantaväestöä heikompaa, mikä osaksi johtuu taantumasta, osaksi kulttuurisista tekijöistä (erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta). Keskuskauppakamarin mielestä on kuitenkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että maahanmuuttajat eivät pysyvästi syrjäydy työelämästä. Kotouttamisessa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien kielitaitoon ja työelämävalmiuksiin. Pääkaupunkiseudulla tehtyjen yrityskyselyjen mukaan mahanmuuttajien rekrytoinnin esteenä ovat useimmiten puutteellinen kielitaito tai ammattipätevyys. Keskuskauppakamari pitää esityksen ansiona erityisesti sitä, että maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen taitoihin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Keskuskauppakamari esittää, että tavoitteena olisi, että peruskoulujen opinto-ohjauksessa pyrittäisiin siihen, että entistä useampi maahanmuuttaja hakeutuisi jatko-opintoihin.

Osallisena Suomessa-kokeilu

Osallisena Suomessa -kokeilussa kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja kotoutumiskoulutusta. Kokeilun tehtävänä on luoda maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle selkeä ja johdonmukainen niin sanotun kolmen polun malli: (1) nopeasti työmarkkinoille suuntaavien polku, (2) erityistä tukea tarvitsevien polku ja (3) lasten ja nuorten polku. Tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle. Kokeilua pilotoitaisiin noin kymmenessa kunnassa ja rahoitusta hankkeeseen antaisivat Suomen kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfond. Kokeilu antaa kuitenkin mukana oleville kunnille melko paljon liikkumatilaa, mikä voi osittain heikentää kokeilun tuloksia. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että kotouttamista tehostetaan uusien hankkeiden avulla. Osallisena Suomessa –kokeilun hyvänä puolena on se, että se pyrkii laajentamaan kotouttamiskoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien kohderyhmää. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden pariin voivat päästä lähinnä työttömät maahanmuuttajat. Kokeilu ei kuitenkaan ole ainoa kotouttamista edistävä laajempi hanke, vaan myös Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta. Vuonna 2013 päättyvän hankkeen tavoitteena on valtakunnallisen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausjärjestelmän käyttöönotto. Keskuskauppakamri pitää tärkeänä, että päällekkäistä työtä vältetään ja että maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta tehostavissa hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös perustiedon tuottaminen maahanmuuttajille Suomesta ja perustiedon kääntäminen usealle kielelle. Helsingin kauppunki on jo tuottanut maahanmuuttajille erinomaisen sivuston www.infopankki.fi , jossa on tietoa 15 kielellä muun muassa asumisesta, lupa-asioista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja kielten opiskeluista. Resurssien säästämiseksi olisi hyvä selvittää, olisiko sivustoa mahdollistaa hyödyntää myös valtakunnallisesti.

Maahanmuuttajien kielitaidon jääminen puutteelliseksi syrjäyttää koulutuksesta ja työelämästä. Osallisena Suomessa –kokeilussa on kiinnitetty huomiota siihen, että maahanmuuttajanaiset jäävät usein kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Keskuskauppakamari ei kuitenkaan pidä perusteltuna poiketa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteesta määräaikaisen kokeilun vuoksi. Esityksessä on ehdotettu järjestelyä, jossa maahanmuuttajanaisten osallistumista koutouttamiskoulutukseen lisättäisiin positiivisen erityiskohtelun avulla. Käytännössä kokeiluun osallistuva maahanmuuttaja säilyttäisi oikeuden kotihoidon tukeen lasten päivähoidosta huolimatta. Ehdotuksen vaarana on se, että maahanmuuttajan positiivinen erityiskohtelu lisäisi rasismia Suomessa. Maahanmuuttajanaisia voi kannustaa koulutukseen myös sillä, että koulutustilaisuuksissa olisi palkattu lastenhoitaja. Tällaista menettelyä käytetään kansalaisjärjestöjen järjestämissä maahanmuuttajakoulutuksissa.

• Lausunnon saaja: Sisäasiainministeriö
• Lausunnon päivä: 24.6.2010
• Kirjoittaja: Kaisa Saario
• Titteli: Asiamies

Jaa linkki Tulosta