Laki maksulaitoksista

Valtiovarainministeriö on pyytänyt (lausuntopyyntö 5.6.2009 VM096:00/2007) Keskuskauppakamarin lausuntoa maksupalvelutyöryhmän muistiosta, joka sisältää luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi maksulaitoksista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.

Yleistä

Työryhmän mietintöön sisältyvä esitys perustuu direktiiviin. Siten Keskuskauppakamari pitää esitystä perusteltuna ja kannattaa sen antamista.

Keskuskauppakamarilla on ollut edustaja asiaa valmistelleessa työryhmässä. Alla on esitetty eräitä keskeisiä huomioita asiaan liittyen. Muilta osin Keskuskauppakamarin näkemykset on tuotu esille asiaa valmistelleessa työryhmässä.

Asian valmistelu

Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että asiaa valmistelleeseen työryhmään oli koottu laajasti elinkeinoelämän edustajia, ja työryhmän työn aikana varattiin sääntelyn kohteena oleville yritykselle tilaisuus esittää näkemyksensä valmisteltavana olevaan sääntelyyn liittyen. Työryhmä työskenteli hyvässä hengessä ja onnistui sille asetetusta tiukasta määräajasta, epätavallisesta taloudellisesta tilanteesta, henkilövaihdoksista ja erityisesti direktiivin tulkinnassa olevista epävarmuuksista huolimatta laatimaan valtaosin hyvin perustellun mietinnön.

Lausuntoaika on asian merkitykseen nähden lyhyt. On kuitenkin tärkeää ja perusteltua, että samaa direktiiviä koskevat oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön esitykset käsitellään eduskunnassa yhtä aikaa.

Maksupalveludirektiivi, soveltamisala ja sääntelyn vaikutukset

Ehdotetulla lainsäädännöllä pantaisiin täytäntöön maksupalveluista sisämarkkinoilla annettu direktiivi (2007/64/EY) lukuun ottamatta sen III ja IV osaston säännöksiä. Direktiivissä ylisäännellään markkinoiden vapaaseen toimintaan ja sopimusvapauteen puuttumalla monelta osin, merkittävästi ja tarpeettomasti palveluita, joiden toiminnassa ei ole osoitettu olennaisia epäkohtia. Direktiivi ei myöskään tue tietoyhteiskunnan ja sähköisten palveluiden kehitystä. Vaikka ehdotetussa lainsäädännössä on valtaosin kysymys direktiivin täytäntöönpanosta ja ei-toivotut ratkaisut johtuvat pitkälti direktiivistä, kansalliset valinnat ja tulkintaratkaisut vaikuttavat lopputulokseen.

Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Euroopan unionin sisämarkkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuva sääntely on yhdenmukaista yrityksen sijaintivaltiosta riippumatta. Yritysten kilpailukyvyn kannalta olisi hyvin haitallista, jos kansalliset lainsäädäntöratkaisut erityisesti soveltamisalan osalta poikkeaisivat eri jäsenmaissa. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi tilannetta, jossa joidenkin palveluiden katsottaisiin Suomessa kuuluvan direktiivin ja siitä seuraavan kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan ja jossain muussa jäsenmaassa ei. Tällöin samoja palveluita voitaisiin mahdollisesti tarjota tällaisessa muussa jäsenmaassa olennaisesti lievemmän sääntelyn alla. Tällaisten kielteisten vaikutusten estämiseksi on edelleen tarpeellista seurata tarkoin direktiivin täytäntöönpanoa muissa jäsenmaissa ja siellä tehtyjä tulkintaratkaisuja, ja tarvittaessa tehdä sen perusteella esitykseen muutoksia, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky turvataan.

Työryhmän työn aikana kiinnitettiin erityistä huomiota sääntelyn soveltamisalaan (1, 2 ja 4 §). Asiaan liittyy yritysten ristiriitaisia intressejä. Sääntelyn soveltamisalan selkeys on keskeistä liiketoiminnan suunnittelun kannalta, ja muistiossa esitetty soveltamisala on direktiiviä selkeämpi. Eräät soveltamisalaa koskevat ratkaisut tulevat kuitenkin edelleen jäämään soveltamiskäytännön varaan, mikä aiheuttaa epäselvyyttä yritysten liiketoiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle sekä vaikeuttaa sääntelyn vaikutusten arviointia.

Keskuskauppakamari on huolissaan direktiivin vaikutuksista sähköisten palveluiden kehitykseen. Yritysten antamat arviot direktiivin kustannusvaikutuksista ovat huolestuttavia. Sähköisiä palveluja, erityisesti sähköisen sisällön jakeluun keskittyviä palveluja, ei ole riittävällä tavalla huomioitu direktiivissä. Sähköiset palvelut tarjotaan usein avoimissa tietoverkoissa ja niitä voidaan käyttää maailmanlaajuisesti. Euroopan unionissa ei tulisi omaksua sisämarkkinoilla tapahtuvaa palvelutuotantoa ja -tarjontaa vaikeuttavia tai hidastavia ratkaisuja. Tämä voi johtaa siihen, että Eurooppa jää jälkeen sähköisten palveluiden kehityksestä, ja käyttäjät siirtyvät käyttämään unionin ulkopuolella tarjottavia palveluita. Sähköisen palvelutuotannon syntymistä tulisi päinvastoin tukea voimakkaasti.

Sääntelyn vaikutuksia olisi hyvä seurata, ja pyrkiä tarvittaessa vaikuttamaan Euroopan unionissa direktiivin muuttamiseksi. Lisäksi kansallisten tulkintaratkaisujen on oltava joustavia.

Maksupalvelun tarjoamisen luvanvaraisuutta koskeva poikkeus (6 §)

Keskuskauppakamari kannattaa esityksen 6.2 §:ään sisältyvää ehdotusta ja esitettyjä raja-arvoja. Raja-arvojen alentaminen vaikeuttaisi uusien yritysten pääsyä markkinoille.

Keskuskauppakamari ei pidä tarpeellisena, että poikkeuksen soveltumisesta huolimatta asiakasvarat olisi suojattava 6.5 ja 24 §:n mukaisesti. Ehdotus ei perustu tältä osin direktiiviin, ja kansallista lisäsääntelyä tulisi välttää.

Valvontamaksut

Työryhmän muistioon sisältyy lakiehdotus laiksi Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta. Sen (6.1 §) mukaan maksulaitoksista annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun oikeushenkilön perusmaksu olisi 1 000 euroa ja luonnollisen henkilön perusmaksu 200 euroa. Keskuskauppakamari pitää oikeushenkilön perusmaksua kyseessä olevien toimijoiden toiminnan tyypilliseen laajuuteen nähden korkeana. Kohtuullinen perusmaksu voisi olla myös oikeushenkilöiden osalta 200 euroa.

Kyseisen lakiehdotuksen (4.1 §) mukaan maksulaitoksista annetussa laissa tarkoitetun maksulaitoksen suhteellinen valvontamaksu olisi 0,25 % ja sellaisten ulkomaisen maksulaitoksen sivuliikkeen, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, suhteellinen valvontamaksu olisi 0,11 % liikevaihdosta. Jos valvontamaksut ovat erisuuruiset ottaen huomioon myös kotivaltioon maksettavat maksut, ero vääristää kilpailua.

• Lausunnon saaja = Valtionvarainministeriö
• Lausunnon päivä = 30.6.2009
• kirjoittaja = Jaakko Turunen
• titteli = Lakimies

• Lausunnon päivä: 30.6.2009

Jaa linkki Tulosta