Lausunnot
19.3.2010

Lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaolosta annetun direktiivin muuttamisesta

Opetusministeriö on pyytänyt 8.3.2010 päivätyllä lausuntopyynnöllä Keskuskauppakamarin lausuntoa tekijänoikeudellisten suoja-aikojen pidentämisestä koskevan direktiiviehdotuksen parlamentin ensimmäisen lukemisen tuloksesta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.

Euroopan parlamentin ensimmäisen lukemisen tuloksena direktiiviehdotusta on muutettu monin tavoin. Ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan ole muuttaneet peruskysymystä suoja-ajan pidentämisestä, ehdotuksen perustelut eivät ole muuttuneet kannatettaviksi, ja ehdotus on edelleen teknisesti vaikeaselkoinen ja herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Parlamentin lukemisen jälkeen suoja-aikaa ehdotetaan pidennettäväksi 50 vuodesta 70 vuoteen. Vaikka parlamentin ehdotus tuntuu jopa realistiselta komission ehdottaman 95 vuoden jälkeen, ei se siltikään ole kannatettava. Tekijänoikeussuoja on tarkoitettu määräaikaiseksi ja nykyinen suoja-aikasääntely on toimiva. Kun suoja-aika on kulunut umpeen, suojan kohde vapautuu kaikkien käytettäväksi, jolloin vanhoja äänitteitä voidaan käyttää luovasti uudelleen. Suoja-ajan pidentäminen aiheuttaisi paljon toimenpiteitä, joiden taloudellinen merkitys olisi todennäköisesti korvaukseen oikeutetuille vähäinen. Kustannukset jäisivät äänitteiden tuottajien, levittäjien ja loppujen lopuksi käyttäjien kannettavaksi.

Suoja-ajan pidentäminen saattaa myös yleisesti heikentää tekijänoikeuden kunnioittamista, mikä vähentää oikeudenhaltijoiden mahdollisuutta hyötyä luovuudesta taloudellisesti. Ehdotukseen ei ole sisällytetty elementtejä, jotka vähentäisivät tekijänoikeudella suojattujen tuotteiden piraattikopioiden valmistusta, jakelua, kauppaa ja muuta levittämistä.

Suoja-ajan pidennys nostaisi vanhoja äänitteitä käyttävien yritysten kustannuksia ja toisaalta vaikuttaisi estävästi sähköisten palvelujen kehittymiseen. Jo nykyisten suoja-aikojen puitteissa oikeuksia tarvitsevilla on usein vaikeaa tavoittaa oikeuksien todellista haltijaa, mikä vaikeuttaa merkittävästi oikeuksien tehokasta taloudellista käyttöä. Suoja-aikojen pidentämisen sijasta tulisi kehittää oikeuksien käyttäjien mahdollisuutta lisensoida oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti oikeuksien haltijoilta.

Äänitteiden käyttöikä ja myyntivolyymien pääosa sijoittuvat voimassaolevalle suoja-ajalle. Esitys ei parantaisi merkittävästi nuorten esiintyjien asemaa. Suoja- ajan pidennys hyödyttäisi eniten levy-yhtiöitä, menestyvimpiä artisteja ja heidän myöhempiä oikeudenomistajiaan. Esiintyvien taiteilijoiden tulotason nostaminen eläköitymisvaiheessa yhteisölainsäädäntöä hyödyntäen ei ole kannatettavaa. Taiteilijoiden toimeentulo eläkeiän saavuttamisen jälkeen on turvattava muilla tavoin. Taitelijoiden tulee yrittäjinä huolehtia lakisääteisistä eläkemaksuista.

Tarkistetussa ehdotuksessa esitetään oikeuksien palauttamista esittäjälle 50 vuoden jälkeen, mikäli äänitettä ei ole asetettu verkkopalvelussa yleisön saataville tai äänitettä ei tarjota myyntiin riittävinä määrinä. Esitys ei kuitenkaan selvennä näitä käsitteitä. Epäselväksi myös jää se sovellettaisiinko kohtaa myös muutosehdotuksen voimaantulon jälkeisiin äänitteisiin.

Keskuskauppakamari vastustaa jälkikäteen jaettavan 20 prosentin osuuden keräämistä äänitetuottajilta, sillä se aiheuttaa lisäkustannuksia lähettäjäyrityksille.

Keskuskauppakamari katsoo, että valtioneuvoston kantaa ei ole syytä muuttaa aikaisemmasta.

  • Lausunnon saaja: Opetusministeriö
  • Lausunnon päivä: 19.3.2010
  • Kirjoittaja: Anne Horttanainen
  • Titteli: Lakimies

Valitse Hae asiantuntija kun etsit KHT-, HTM-, AKA-, KHK- tai HTT-asiantuntijoita Suomessa.