Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa luonnoksesta laiksi lentoasemamaksuista ja lentoasemaverkosta. Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää seuraavan.

Lentoasemaksujen tulee perustua kaikille tasapuolisiin ehtoihin. Maksujen on myös oltava kilpailukykyisiä, jotta lentoliikenteen harjoittaminen olisi houkuttelevaa sekä kotimaisille että ulkomaisille lentoyhtiöille. Yritykset ovat lentoliikenteen keskeinen käyttäjä ja kustannustehokkaasti toimiva lentoasemaverkosto turvaa osaltaan Suomen kilpailukykyä. Lentoasemaverkkoyhtiöllä ei ole Suomessa kilpailijaa, joten hinnoittelua valvovan viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota yhtiön hinnoittelun tasoon ja perusteisiin. Yritykset ja kunnat ovat useilla alueilla panostaneet merkittävästi lentoliikenteen ylläpitämiseen, minkä vuoksi olisi lentoaseman käyttäjien ohella perusteltua kuulla myös alueen elinkeinoelämää ja kuntia lentoasemaksuista ja tarjottavan palvelun laadusta.

Lentoliikenteellä on suuri merkitys koko Suomen ja sen alueiden elinvoimalle. Lentoliikenne korostuu niillä alueilla, joiden ajallinen saavutettavuus muilla nopeimmillakin liikennemuodoilla pääkaupunkiseudulta on yli kolmen tuntia. Hyvin toimiva lentoliikenne on alueellisen elinkeinoelämän kannalta keskeinen palvelutekijä ja kehityksen edellytys.

Talousalueiden elinkelpoisuuden säilyttämiselle talouden globaalissa muutoksessa liikenneyhteydet ovat yhä kriittisempi tekijä. Lentoyhteydet ovat keskeinen tekijä kansainvälisesti toimivien yritysten toimintojen sijoitus- ja säilyttämispäätöksiä tehdessä. Vain lentoliikenne voi tarjota päivittäiset liikenneyhteydet Suomen sisällä ja Suomesta keskeisiin Euroopan maihin.

Ohuet liikennevirrat ja monien reittien huono kannattavuus heikentävät lentoyhtiöiden mahdollisuuksia säännöllisen reittiliikenteen ylläpitämiseen. Markkinaehtoisuuteen perustuva reittiliikenne saattaa keskeytyä varsin nopeasti, jolloin reittiliikenteen jatkaminen joko yksityisen operaattorin toimesta tai mahdollisin julkisen vallan toimenpitein ei yleensä voi toteutua kovin lyhyessä ajassa.

Lakiluonnoksen liitteenä olevassa luonnoksessa asetukseksi lentoasemaverkosta todetaan, että säännöllisen kaupallisen reittiliikenteen keskeytyessä lentoasemaverkkoyhtiön on ylläpidettävä lentoaseman toiminnallista valmiutta ja lentoaseman henkilöstön pätevyyttä kolmen kuukauden ajan liikenteen keskeytymisestä, jollei liikenne- ja viestintäministeriö tämän ajan kuluessa määrää lentoasemaverkkoyhtiötä jatkamaan lentoaseman ylläpitoa.

Ilmailulaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä todettiin uudella osakeyhtiöllä olevan keskeisen roolin koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat linjaukset perustuvat eduskunnan hyväksymään liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 3/2008). Siinä on linjattu lentoasemien ylläpito ns. verkostoperiaatteen mukaisesti. Verkostoperiaatteen ylläpitäminen on lentoasemaverkkoyhtiön keskeinen tehtävä.

Yksittäisen lentoaseman toiminnan lopettaminen on merkittävä päätös sekä kyseisen alueen että koko liikennejärjestelmän kannalta. Mikäli lentoaseman toimintavalmius lopetetaan, on toiminnan uudelleen aloittaminen erittäin vaikeaa. Lentoaseman valmiuden lopettaminen merkitsee käytännössä päätöstä lentoasemaverkon supistamisesta.

Koko liikennejärjestelmän kannalta olennaisia päätöksiä ei tule siirtää yksin lentoasemaverkkoyhtiön vastuulle, vaan lakkauttamisen yhteydessä on otettava huomioon päätöksen yhteiskunnalliset vaikutukset. Asetusluonnoksen mukaan ministeriö voi vain reagoida lentoasema-verkkoyhtiön toimintaan. Liikennejärjestelmän laajuutta koskevien päätösten tulee olla viranomaisten vastuulla.

Keskuskauppakamari pitää tämän vuoksi välttämättömänä, että lentoaseman lakkauttaminen arvioidaan perusteellisesti ottaen huomioon liikennepoliittisessa selonteossa esitetyt linjaukset. Lakkauttamisen vaikutusten arvioinnille on varattava riittävä aika, jotta lentoliikenteen jatkamisen eri vaihtoehdot voidaan selvittää.

Arvioinnissa on otettava huomioon laajasti lentoaseman lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset erityisesti alueen yritystoiminnalle. Asetusluonnos koskee yksinomaan säännöllistä kaupallista reittiliikennettä. Asetus jättää siten avoimeksi muiden kuin kaupallisen reittiliikenteen piiriin kuuluvien lentoasemien lakkauttamisen edellytykset.

Lentoliikenteellä on suuri merkitys erityisesti matkailuelinkeinolle, joka perustuu pitkälti muuhunkin kuin säännölliseen kaupalliseen reittiliikenteeseen. Matkailulle on luonteenomaista voimakas sesonkiluonteisuus. Suomen matkailustrategia hakee voimakasta kasvua, jonka perusedellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet, ja erityisesti lentoliikenteen painoarvo matkailustrategiassa on vahva. Lapin ja Kuusamon matkailun vahva myönteinen kehitys on tukeutunut merkittävältä osin lentoliikenteen varaan.

• Lausunnon saaja: Liikenne- ja viestintäministeriö
• Lausunnon päivä: 19.5.2010
• Kirjoittaja: Pentti Mäkinen
• Titteli: varatoimitusjohtaja

Jaa linkki Tulosta