TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN: SELVITYSMIEHEN RAPORTTI

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa tilintarkastajajärjestelmän uudistamista selvittäneen professori Edward Anderssonin raportista ja siihen liittyvistä kehittämisehdotuksista.

Yleistä

Keskuskauppakamari pitää selvitysmiehen raporttiin sisältyvää selvitysosaa asianmukaisena. Keskuskauppakamari kannattaa tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten ja hyväksymisjärjestelmän kehittämistä sekä valvontatehtävien keskittämistä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle selvitysmies Anderssonin ehdotusten pohjalta. Tilintarkastusalan valvontaan on viime aikoina lisätty merkittävästi asiantuntemusta ja muita resursseja. On huolehdittava siitä, että vuonna 1924 perustettu tilintarkastuslautakunta jatkaa uudistettuna toimintaansa. Tilintarkastuslautakunnan toiminnan historiallinen jatkuvuus on turvattava. Ei ole perusteltua tehdä aikaisempia nimityspäätöksiä, ratkaisuja ja kannanottoja uudistuksen yhteydessä uudelleen. Työn tehokkuuden ja asiantuntemuksen kehittämisen kannalta on kannatettavaa kehittää tilintarkastuslautakunnan jaostotyöskentelyä selvitysmiehen ehdottamalla tavalla.

Keskuskauppakamari on samaa mieltä kuin selvitysmies siitä, ettei kokonaisuudistukseen sinänsä ole tarvetta, vaan hyväksymis- ja valvontajärjestelmän ja sääntelyn osa-alueita on kehitettävä jatkuvasti aikaisemman pohjalta. Jatkovalmistelu edellyttää yksityiskohtaista selvitystyötä, yksityiskohtien luonnostelua, hyvää yhteistyötä TEM:n ja VM:n välillä sekä paljon työtä. Keskuskauppakamari antaa mielellään apua jatkovalmistelua varten.

Selvitysmies on raportissaan sivunnut myös tilintarkastusvelvollisuuden laajuutta, pienyritysten hallinnollisen taakan vähentämistä, tilintarkastajien valvontaa ja lyhyesti myös vahingonkorvausvastuuta tekemättä näistä aiheista varsinaisia ehdotuksia. Näitä aiheita on syytä käsitellä lähitulevaisuudessa lisää ja varautua myös toimintaympäristön muutoksiin.

Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu

Tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun osalta raportissa todetaan, että vahingonkorvausvelvollisuustapauksia on Suomessa esiintynyt toistaiseksi melko vähän, mutta esiintymisriski kasvaa.

Raportissa viitataan Ruotsissa äskettäin julkaistuun mietintöön, jossa ehdotetaan tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun muuttamista toissijaiseksi ja suhteelliseksi. Raportin mukaan ehdotus rajoittaisi kohtuullisella tavalla tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta.

Suomen osakeyhtiölaissa säädetään johdon vahingonkorvausvastuusta ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuusta tilintarkastuslaissa. Säännökset ovat toimivia, eikä oikeuskäytännössä ole ilmennyt tilintarkastajan kannalta kohtuuttomuuteen johtavia tapauksia. Ruotsissa esillä olleen ehdotuksen toteutuminen Suomessa voisi kiristää yhtiön hallituksen jäsenten vastuuta esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa hallituksella on ollut hyvin rajalliset käytännön mahdollisuudet saada tietoonsa kirjanpidossa olevista epäselvyyksiä, vaikka ne olisivat olleet huolellisessa tilintarkastuksessa helposti havaittavissa. Tilintarkastajan on jatkossakin vastattava velvollisuuksiensa laiminlyönnistä aiheutuvasta vahingosta.

Selvitysmiehen raportin vahingonkorvausvastuuta koskevat näkemykset ovat niukasti perusteltuja. Jos vahingonkorvausvastuuta koskevia säännöksiä ryhdytään valmistelemaan, on tärkeää, ettei yrityksen johdon vastuuta lisätä entisestään.

Vastauksia lausuntopyynnön kysymyksiin

1. Pidättekö perusteltuna asettaa perustutkinnon vaatimukset vastaamaan pitkälti nykyisiä HTM-vaatimuksia ja täyttämään lähtökohtaisesti myös EU-vaatimukset (mm. IFRS-standardit)? Miten ratkaisuun mielestänne vaikuttavat erilaisten asiakkaiden tarpeet, tilintarkastusvelvollisuudelle tilintarkastuslaissa asetetut verrattain alhaiset raja-arvot sekä tavoite vähentää yritysten hallinnollista taakkaa? Miten arvioitte ehdotuksen vaikuttavan tilintarkastuksen kustannuksiin ja tilintarkastajien riittävyyteen?

Perustutkinnon vaatimusten asettaminen nykyisten HTM-vaatimusten tasolle on yksi perusteltavissa oleva vaihtoehto tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten yhtenäistämisessä. Hyväksymisvaatimuksiin ei pitäisi sisällyttää aineita, joita perustutkinnon suorittavat tilintarkastajat eivät tarvitse työssään. Tällaisia ovat esimerkiksi IFRS-standardien, Corporate Governance sekä julkista hallintoa ja taloutta koskevat osaamisvaatimukset.

Pienten yritysten kannalta on edullista, että ne voivat valita tilintarkastajakseen HTM-tasoisen tilintarkastajan. Kaksiportaisuus yksityissektorilla ehkäisee kustannusten nousua. Tällainen järjestelmä on perusteltu niin kauan kuin lainsäädäntö edellyttää pientenkin yritysten tilintarkastusta. Porrastetut osaamisvaatimukset ja hyväksymisen tuottaman kelpoisuuden portaittaisuus edistää alalle pääsemistä, koska vaatimustaso perustutkinnossa ei muodostu liian korkeaksi.

2. Mitä mieltä olette ehdotetuista perustutkintoa täydentävistä erikoistumistutkinnoista (lisämoduulit)? Tulisiko tällaisia tutkintoja säännellä laissa vai olisiko erikoistuminen järjestettävissä muulla tavoin?

Moduulimalli on ollut aikaisemminkin esillä kehittämistyössä (ks. Keskuskauppakamarin työryhmämuistio, lokakuu 2003, ”Tilintarkastajien hyväksymisvaatimusten kehittäminen”). Keskuskauppakamari pitää moduulien määrittämistä ja käyttöä tilintarkastajien hyväksymisessä perusteltuna.

Lisätutkinnot (KHT, JHTT) ovat perusteltuja, koska kaikkein vaativimmissa tilintarkastustehtävissä tarvitaan korkeaa osaamista. Korkeatasoinen osaaminen suojaa sijoittajia ja muita osapuolia. Mahdollisuus saada lisäkelpoisuutta lisätutkintoja suorittamalla nostaa koko alan arvostusta ja on omiaan lisäämään alan houkuttavuutta osaajien keskuudessa. Korkeammasta kelpoisuudesta on säänneltävä laissa ja valvonnan on perustuttava lakiin. Tämän lisäksi erikoistumista tiettyihin toimialoihin ja toimeksiantoihin tapahtuu ilman ohjausta ja sääntelyä tilintarkastusammattikunnassa.

3. Mitä edellytyksiä hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavalle toimielimelle tulisi mielestänne asettaa ottaen huomioon mm. pääomamarkkinoilla toimivien yhteisöjen tilintarkastajiin kohdistuva korostunut valvontatarve, kansainvälinen kehitys ja valvonnan riippumattomuutta koskevat näkökohdat?

Tilintarkastusalan valvontaelimen on toimittava tilintarkastusalasta riippumattomasti ja sen resurssit on turvattava. Valvontaelimellä on oltava korkea asiantuntemus ja ammattitaito. Sen on näytettävä ulospäin uskottavalta ja luotettavalta. Valvontatoimielimen on kyettävä toimimaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Etenkin ennakolta vaikuttavaan ja tilintarkastuksen laatua nostavaan laadunvarmistuksen valvontaan on sijoitettava voimavaroja. Selvitysmies Anderssonin ehdotukset valvonnan keskittämisestä tilintarkastuslautakunnalle edistävät näitä näkemyksiä ja ovat omiaan luomaan edellytyksiä toimivalle ja uskottavalle valvonnalle.

• Lausunnon saaja: Teollisuus- ja elinkeinoministeriö
• Lausunnon päivä: 7.4.2010
• Kirjoittaja: Pauli K. Mattila
• Titteli: Varatoimitusjohtaja

Jaa linkki Tulosta