Luonnos hallituksen esitykseksi osakeyhtiön varojenjaon verotuksen säännöksiksi

Keskuskauppakamari ilmoittaa asiassa pyydettynä lausuntonaan seuraavan.Yleisiä näkökohtiaEsitysluonnoksessa käsitellyt asiat ovat tärkeitä osakeyhtiöiden ja etenkin niiden omistajien verotuksessa. On hyvä, että aukollista verolainsäädäntöämme paikataan uusilla säännöksillä. Nyt säätelyn kohteeksi valitut asiat ovat olleet jo pitkään lailla säätelemättömiä. Perustuslain näkökulmasta ei ole ollut moitteetonta, että nämä asiat on hoidettu tähän asti pelkästään hallinnollisella ohjauksella (lähinnä Verohallituksen ohje 8.3.2007), vaikkakin kyseinen ohjaus on ollut laadukasta ja sitä on laajasti noudatettu.Osinkoverotukseen valmistellaan tiettävästi kokonaan uutta mallia (Hetemäen työryhmä). Nyt voidaankin perustellusti kysyä, onko näin laajan paketin säätäminen enää tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Jos osinkoveromalli muuttuu perusteiltaan olennaisesti, nyt säädellyt ilmiöt joudutaan arvioimaan kokonaan uusista lähtökohdista. Keskuskauppakamari katsoo, että nyt esitetyt uudistukset voidaan kuitenkin suurelta osin toteuttaa, mikäli osinkoverotuksen rakenteen voidaan olettaa säilyvän pääosin nykyisenä.Luonnoksessa olevat esitykset ovat teknisesti taitavasti laadittuja ja keskenään paria poikkeusta lukuun ottamatta johdonmukaisia.Esitykset kattavat pääosan aukkokohdista. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi vielä pohtia, pitäisikö nettovarallisuuden laskennassa ottaa kantaa sijoitetun vapaan oman pääoman sijoituksiin. Onko tällainen sijoitus aina osa nettovarallisuutta vai voisiko joskus olla kysymys myös vieraaseen pääoman verrattavasta sijoituksesta (esimerkiksi sijoittaja ei ole yhtiön osakas)? Asiaa voitaisiin käsitellä ainakin perusteluosassa.Mahdollisen tulevan uudistuksen yhteydessä tulisi muuttaa varainsiirtoverolakia siten, että omien osakkeiden käyttö yritysjärjestelyissä olisi varainsiirtoverosta vapaa. Tämä muutos täydentäisi viime syksynä tehtyä ensimmäistä osakeyhtiölain verosopeutuspakettia. Ilman tätä muutosta omien osakkeiden käyttö yritysjärjestelyissä estyy.Lakipakettia tulisi täydentää maatilatalouden tuloverolain osalta. Sinne tarvitaan vastaavia muutoksia kuin elinkeinotuloverolakiinkin.Mikäli esitetty uudistus toteutuu, peiteltyä osinkoa koskeva VML 29.2 § tulisi tarkistaa. Esimerkiksi osakepääoman alentaminen verotettaisiin uudistuksen jälkeen lähes aina osinkona, jolloin saman asian sääntely peiteltynä osinkona tuntuu turhalta. Muutoinkin koko peiteltyä osinkoa koskeva normisto tulisi saattaa ajantasalle.Esitetty uusi normisto on osin varsin vaikeaselkoista. Osinkoverotus monimutkaistuisi tämä seurauksena huomattavasti. Verolainsäädäntö tuntisi uudistuksen jälkeen ainakin seuraavat eri tavoin verotettavat osingot:- voitonjako (varsinainen osinko)- sijoitetun vapaan oman pääoman jaon ja sidotun oman pääoman palautusten verotus osinkona tai luovutustoimena- työperusteinen osinko- suosiva voitonjako- laiton jako- väliosinko- peitelty osinkoTämän lisäksi edellä mainitut erilaiset osinkomuodot saattavat joutuvat erilaisen verokohtelun piiriin riippuen siitä, mitä verolakia niihin sovelletaan (TVL, EVL ja MVL) ja onko osinko saatu listatusta tai listaamattomasta yhtiöstä. Kaiken tämän päälle tarvitaan oma normisto, jos kysymyksessä on kansainvälinen osinko.Ovatko kaikki edellä mainitut osinkomuodot todella tarpeen? Järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa ilman olennaisia verovaikutuksia ainakin siten, että varsinaisen osingon ja sijoitetun vapaan oman pääoman palautuksen verotus olisi yhdenmukaista.Uudistus supistaisi olennaisesti verosuunnittelun mahdollisuuksia. Tämä on kiistaton etu, mutta sen seurauksena verotus näyttäisi joissakin tapauksissa selvästi kiristyvän. Esitykset on laadittu verosuunnittelun liikkumavaran poistaviksi valitsemalla eri vaihtoehdoista tavan, joka johtaa kireimpään verotukseen.Uudistus ei kiristäisi osinkoverotusta valtaosassa tapauksia. Nyt säädeltäviksi esitetyt varojenjakotavat eivät ole normaaleja vuosittain toistuvia ilmiöitä.Kansainvälinen vertailu on erittäin suppea sisältäen vain Ruotsin ja Tanskan. Jatkossa vertailua voitaisiin laajentaa, jolloin saattaisi ilmetä, että kaikissa maissa ei suinkaan ole nyt Suomeen esitetyn järjestelmä kaltainen verotusmalli.Eräitä yksityiskohtiaJo edellä on ilmennyt, että jakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (ja sidotun oman pääoman palautusta) ei olisi tarpeen verottaa osinkona eri tavalla kuin voitonjaon verotusta. Erilainen verokohtelu näkyy siinä, että ensiksi mainittuun varojenjakoon ei sovellettaisi lainkaan 90 000 euron verovapautta. Esitysluonnoksessa olevat perustelut eron tekemiselle eivät ole niin vakuuttavat, että eron tekeminen tulisi perustelluksi. Erilainen verokohtelu johtaa hyvin monimutkaiseen säätelyyn (luonnoksen TVL 33.2 d §). Sivulla 25 oleva esimerkki on tästä hyvä osoitus.Jako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta esitetään verotettavaksi pääsääntöisesti osinkona. Luovutusvoittoverotukseen olisi mahdollista päätyä vain Verohallinnon tiukoin edellytyksin myöntämällä poikkeusluvalla. Verotus pääsääntöisesti osinkona voi olla perusteltua, mutta luovutusvoittoverotukseen pääseminen tulisi järjestää esitettyä yksinkertaisemmin. Poikkeusluvan hakeminen on tarpeettoman byrokraattinen menettely. Verotus luovutuksena tulisi olla mahdollinen ilman dispenssiä, jos verovelvollinen osoittaa, että jaon kohteena on yhtiöön sijoitettu oma pääoma ja taseessa ei ole voittovaroja. Nämä edellytykset olisi valtaosassa tapauksia helposti täytettävissä.Täysin tarpeettomalta tuntuu esitysluonnoksessa oleva määräys siitä, että palautuksen tulisi tapahtua kahden vuoden sisällä sijoituksen tekemisestä. Säännös tuntuisi pikemminkin perustellulta, jos varoja ei saisi palauttaa kahden vuoden sisällä sijoitushetkestä. Jos pääomasijoitus on tehty oman pääoman riittävyyden turvaamiseksi osakeyhtiölain tarkoittamassa mielessä (OYL 20:23 §), ei ehdotettua määräaikaa voida hyväksyä, koska pääoma korjaantuu tuloksen kehittymisen myötä eikä tähän edellisen taantumakokemuksen perusteella 2 vuoden määräaika välttämättä riitä.Luovutuksena verottaminen edellyttäisi, että yhtiön oma pääoma on yhtiön toimintaan nähden liian suuri. Ainoa taho, joka tämän arvion voi tehdä, on yritys itse, ei ainakaan ulkopuoliset tahot. Verohallinnon mahdollisuus arvion tekemiseen on hyvin kyseenalaista. Jos yhtiöön on sijoitettu rahaa oman pääoman turvaamiseksi ja OYL mahdollistaa ja jopa kannustaa sijoituksen tekemiseen juuri sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sen sijaan, että erä merkitään pääomalainaksi, ei verolainsäädännöllä pitäisi vaikeuttaa tätä mahdollisuutta, kuten saattaa tapahtua, jos pykälä säädetään luonnoksessa esitetyllä tavalla.Luovutuksena verotetun jaon osalta on esitetty uusi tapa määrittää veronalaisesta luovutushinnasta vähennyskelpoinen osa osakkeen poistamatonta hankintamenoa. Vähennyskelpoinen osa laskettaisiin jaettujen varojen ja osakkeen käyvän arvon tai matemaattisen arvon perusteella määräytyvänä suhteellisena osuutena osakkeen poistamatonta hankintamenoa (uusi TVL 47.6 §). Nykyisin vähennys tapahtuu euro euroa vastaan. Muutos kiristäisi verotusta ja olisi paljon nykyistä määrittämistapaa monimutkaisempi. Luonnosesityksessä ei ole esitetty perusteita verotusta monimutkaistavan muutoksen puolesta. Säännös koskee osakeyhtiön osakkaan luovutusvoittoverotusta. On vaikea nähdä, miten osakas voisi saada luovutusvoiton, jos hän on sijoittanut yhtiöön esimerkiksi 100 euroa ja sitten hän saa pääomanpalautuksena 100 euroa. Epäjohdonmukaista luonnoksessa on edelleen se, että palautus voisi johtaa luovutusvoiton syntymiseen, mutta ei käänteisessä tilanteessa luovutustappion.Osakeyhtiölaissa mahdollistettiin ns. väliosinko, jonka jo aiemmin Verohallitus ja vuonna 2008 KILA katsoivat normaaliin osinkoon rinnastettavaksi. Keskuskauppakamari ei pidä hyväksyttävänä sitä, että verolainsäädännöllä asia ”torpataan”, kun Verohallitus jo osaltaan ratkaisi asian tyylikkäästi. Osakeyhtiölaissa on säännökset laittomien jakotilanteiden estämiseksi mm. maksukykyisyys-edellytys ja velvoite palauttaa laiton varojenjako. Se seikka, että yhtiön koko tilikausi on tappiollinen, on outo peruste asialle.Samaan tilanteeseen ajaudutaan, jos normaalitilikaudelta jaetaan osinkoa ja seuraava tilikausi on niin tappiollinen, että koko oma pääoma kääntyy negatiiviseksi. Ei tällöinkään tehdä jälkikäteistarkastelua, jonka perusteella aiemmin jaettuja osinkoja muutettaisiin ansiotuloksi, jos ne nettovarallisuuden laskentavuoden perusteella olivat pääomatuloja. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, ettei osakaan osingosta olisi verovapaata. Tämän pykäläluonnoksen taustalla lienee ollut ajatus, että väliosinkoja jaetaan vain ”filunkimielessä” ja että tällainen käyttäytyminen tulee estää verolainsäädännöllä. Lain voimassaoloaikana on kuitenkin jo nähty, ettei säännös ole johtanut väärinkäytöksiin. Ne tahot, jotka jakavat yhtiön varat laittomasti, eivät välitä siitä, onko kyse osingosta ja miten sitä verotetaan.Esitettyyn uuteen EVL 6 c §:ään olisi selkeyden vuoksi tarpeen ottaa maininta tai ainakin viittaus EVL 6 b §:ään. Pykälää lukien tulisi saada selville, että näissäkin tilanteissa sovelletaan osakeluovutuksen verovapautta. Pelkät perustelut hallituksen esityksessä eivät anna lukijoille riittävästi informaatiota asiasta.

• Lausunnon saaja: Valtiovarainministeriö
• Lausunnon päivä: 13.8.2009
• Kirjoittaja: Pauli K Mattila
• Titteli: Varatoimitusjohtaja

Jaa linkki Tulosta