Pitkäaikaissäästämisen verotusta koskeva lainsäädäntö

Keskuskauppakamari toteaa asiassa lausuntonaan seuraavaa:

YleistäKeskuskauppakamari pitää perusteltuna, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaan eläkesäästämiseen kohdistuva verotuki laajennetaan myös muihin sidottuihin pitkäaikaissäästämisen muotoihin. Muutos on perusteltu sekä eläkepoliittisista että kilpailuneutraalisista syistä.Sekä pitkäaikaissäästäjien että palvelun tarjoajien näkökulmasta olisi tärkeää, että nyt ehdotetuilla muutoksilla pystyttäisiin luomaan vakaa ja pysyvä pitkäaikaissäästämiseen kannustava järjestelmä.Nykyisten eläkevakuutusten kohteluKeskuskauppakamari pitää tärkeänä, että nyt ehdotetuilla muutoksilla ei puututa jo solmittuihin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi nykyisten eläkevakuutusten kohtelua ja mahdollisesti tarvittavia siirtymäsäännöksiä ei ole miltään osin käsitelty, mikä on selkeä puute ja tulee korjata lainvalmistelun edetessä.Kertamaksulliset eläkevakuutuksetKeskuskauppakamari katsoo, että esityksen yhteydessä tulisi muuttaa kertamaksullisten eläkevakuutusten verokohtelua. Nykyinen epäsymmetrinen verokohtelu, jossa vakuutusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia mutta toisaalta sekä pääomanpalautusta että mahdollista tuottoa verotetaan, on johtanut siihen, että kyseisiä eläkevakuutuksia ei oteta. Kertamaksulliset eläkevakuutukset voivat elämäntilanteesta riippuen kuitenkin olla perusteltu vaihtoehto eikä niiden käyttämisen estämiseen verokohtelulla ole perusteita.Vähennyksen enimmäismääräEnimmäismäärää koskevan TVL 54 d §:n 1 momentin sanamuotoa tulisi tarkentaa siten, että siitä selkeästi ilmenee, että verovelvollinen voi halutessaan jakaa 5 000 euron vuosittaisen vähennyksen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen kesken.MaksuaikaEsityksessä ehdotetaan, että eläke- tai PS-sopimukseen perustuvia suorituksia on maksettava vähintään 10 vuoden ajan. Nykyinen eläkkeitä koskeva määräaika on 2 vuotta. Keskuskauppakamari katsoo, että pidennettyyn aikarajaan liittyy riski siitä, että suoritusten maksuajan pidentyessä vastaavasti sopimuksiin liittyvien kustannusten määrä kasvaa. Kun esityksen tavoitteena on pitkäaikaissäästämisen kustannusten alentaminen, maksuajan pituuteen tulisi kiinnittää huomiota myös tästä näkökulmasta. Verosanktiot ja erityinen veronkiertosäännösLakiesitysluonnokseen sisältyy useita sanktioluonteisia säännöksiä, joiden perusteella veronalaista pääomatulon määrä voidaan eräissä tilanteissa korottaa 50 %:lla. 50 %:n korotusta veronalaiseen määrään voidaan pitää varsin korkeana, ja jatkovalmistelussa tulisi harkita korotuksen määrän kohtuullistamista.TVL 34b §:n 6 momenttiin sisältyy erityinen veronkiertosäännös, jonka mukaan eläkevakuutuksen siirto toiseen ETA-valtioon voi siirtohetkellä laukaista sanktioluonteisen verotuksen 50 %:lla korotettuna ”jos on ilmeistä, että toimenpiteeseen on ryhdytty eläkkeestä suoritettavan veron välttämiseksi”. Esityksen perustelujen mukaan säännöksellä on tarkoitus rajoittaa ”spekulatiivisia eläkepääomien siirtotoimia”. Säännöksen taustalla on ETA-jäsenvaltioiden väliset eroavaisuudet eläkevakuutuksista saatavien suoritusten verokohtelussa sekä kansallisessa verolainsäädännössä että verosopimuksissa. Eroavaisuuksista johtuen on kuviteltavissa esimerkiksi tilanne, jossa suomalainen henkilö siirtää eläkevakuutuksensa toiseen ETA-valtioon, jolle kuuluisi verosopimuksen mukainen verotusoikeus tuloon mutta joka ei kansallisen lainsäädäntönsä perusteella käyttäisi verotusoikeuttaan. Esityksen perustelujen mukaan säännös on tarkoitettu sovellettavaksi tilanteissa, joissa eläkettä ei verotettaisi lähdevaltiossa tai verotuksen taso olisi matala, ja siirtoon ei liity esimerkiksi eläkkeensaajan samanaikaista siirtymistä valtioon, jonne myös eläke siirretään. Esityksessä on myös käyty läpi veronkiertosäännöksen yhteensopivuutta EY-oikeuden kanssa ja katsottu, että se nykyisen oikeuskäytännön valossa on yhteensopiva.Keskuskauppakamari katsoo, että erityisen veronkiertosäännöksen tarpeellisuutta ja muotoilua tulisi vielä harkita. Säännös aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta kaikissa rajat ylittävissä siirtotilanteissa ja on siten omiaan estämään säästöpääomien rajat ylittävää siirtämistä niissäkin tilanteissa, joissa ei ole veronkiertotarkoitusta. Joka tapauksessa säännöksen EY-oikeudenmukaisuus edellyttää selkeää toteamusta siitä, että verovelvollisella on mahdollisuus näyttää, ettei siirtoa ole tehty yksinomaan tai pääasiassa veronvälttämistarkoituksessa.EY-oikeudellisia näkökohtiaMerkittävin EY-oikeuden näkökulmasta aiheutuva epävarmuus liittyy siihen, että PS-sopimuksen tarjoajana voi toimia ainoastaan suomalainen tai Suomessa toimiva osapuoli. Esityksessä on varsin seikkaperäisesti käyty läpi PS-sopimuksista saatavien suoritusten verottamiseen liittyviä kansainvälisiä epäselvyyksiä ja ongelmia. Esityksessä on päädytty katsomaan, että PS-sopimusten tarjoajien rajoittaminen vain suomalaisiin ja Suomessa toimiviin osapuoliin olisi EY-oikeuden mukaista. Keskuskauppakamari katsoo, että rajaus saattaa olla liian yleinen ja siten ainakin tietyissä tilanteissa ristiriidassa EY-oikeuden kanssa. Toisaalta hallituksen esityksessä mainitulla tavalla tilanne on EY-oikeuden näkökulmasta epäselvä ja selvää ei siten ole sekään, että rajaus olisi EY-oikeuden vastainen erityisesti kun asiasta ei liene suoraan sovellettavaa EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöäkään. Rajauksen poistaminen edellyttäisi todennäköisesti huomattavaa lisäsääntelyä ja siten lainvalmistelun pitkittymistä. Keskuskauppakamari katsoo, että rajausta voidaan tässä tilanteessa pitää perusteltuna ja asiaan tulisi palata viimeistään siinä vaiheessa, kun EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö täsmentyy asian osalta.

• Lausunnon saaja: Valtiovarainministeriö
• Lausunnon päivä: 5.6.2009
• Kirjoittaja: Tomi Viitala
• Titteli: Osastopäällikkö

Jaa linkki Tulosta