Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportin esitykset

Yritysverotus

Keskuskauppakamari kannattaa työryhmän esitystä yhteisöverokannan alentamisesta. Verokannan alentaminen tukee yritysten kilpailukykyä ja kasvua ja siten johtaa pidemmällä aikavälillä myös verotuottojen kasvuun. Alentamisen tulee olla suuruudeltaan sellainen, että sillä on positiivisia vaikutuksia yritysten käyttäytymiseen esimerkiksi lisääntyneiden investointien ja työllistämisen muodossa. Kansainvälisen vertailun pohjalta Suomelle kilpailukykyinen verokanta voisi asettua työryhmän esittämän 22 prosentin paikkeille.

Työryhmä ei esitä muutoksia yritysverotuksen veropohjaan. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan yhteisöverokannan alentaminen työryhmän esittämällä tavalla tukee parhaiten yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Suomen yritysveropohjaa koskevat säännökset ovat kuitenkin monin paikoin vanhentuneet ja jääneet jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Jos yritysverokantaa ei alenneta lähivuosina esitetyllä tavalla, kasvaa kilpailukykyisten yritysverosäännösten merkitys entisestään. Keskuskauppakamarin kesäkuussa julkistamassa selvityksessä (Yritysverotus – kilpailukykyä ja kasvua) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen antaisi hyvän lähtökohdan tavoitteen toteuttamiselle.

Pääomatuloverotus

Keskuskauppakamari ei pidä pääomatuloverokannan nostamista perusteltuna. Nykyinen 28 prosentin verokanta on oikein mitoitettu ottaen huomioon pääomatuloverotuksessa sovellettavan veropohjan laajuus. Pääomatuloverokannan nostaminen kasvattaa jatkossa paineita veropohjan supistamiseen esimerkiksi inflaatiotarkistusten muodossa. Nykyinen järjestelmä on käytännössä ollut hyvin toimiva ja tuottava, eikä sen muuttamiseen ole perusteltua syytä.

Osinkoverotus

Työryhmä näyttää asettuneen kannattamaan jaetun voiton kattavaa kahdenkertaista verotusta sekä listatuissa että listaamattomissa osakeyhtiöissä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan kahdenkertainen verotus on vakava uhka suomalaiselle omistukselle. Osinkojen tiukka verotus ei käytännössä koske ulkomaille jaettuja osinkoja vaan ainoastaan Suomeen jääviä osinkoja eli käytännössä kotimaisia omistajia.

Työryhmän esittämä malli ei kannusta yrityksiä hankkimaan ja säilyttämään vahvoja taseita. Vahva tase on edellytys yritystoiminnan jatkumiselle ja työpaikkojen säilymiselle vaikeina aikoina. Velkapainotteinen tase ja vaikeat ajat ovat huono yhdistelmä. Tästä on oiva esimerkki 1990–luvun alun lama, jolloin yrityksiä kaatui suurin joukoin ja työttömyys hyppäsi ennätyksellisen korkealle. Tämä virhe olisi nyt syytä välttää.

Listaamattoman yhtiön omalle pääomalle lasketun tuoton pohjana ei voida pitää työryhmän esittämää niin sanottua normaalituottoa, jonka taustalla on lähes riskittömän sijoituksen tuotto (Suomen valtion keskipitkän lainan korko) vähennettynä yhteisöverolla. Sijoitus omaan perheyhtiöön on kuitenkin riskisijoitus, jonka tuoton tulee olla selvästi korkeampi kuin riskittömän sijoituksen tuotto. Vähintäänkin nykyinen 9 prosentin tuottotaso nettovarallisuudelle on säilytettävä.

Tuottotason sitominen valtion lainan tuottoon on ongelmallista myös suhdannepoliittisesti. Heikkoina taloudellisina aikoina korkotaso on yleensä alhaisempi, mikä merkitsee yritystoiminnan ankarampaa verotusta juuri heikossa suhdannetilanteessa.

Perustellusti voidaan myös kyseenalaistaa se, onko juuri Suomen valtion velkakirjojen tuotto oikea mittari, vai olisiko tuottotasoa mietittävä kansainvälisemmästä näkökulmasta. Lisäksi tuottotason määrittely vuosittain on omiaan lisäämään sekä verovelvollisten että verohallinnon hallinnollista taakkaa ja heikentämään verotuksen ennakoitavuutta.

Ansiotuloverotus

Työryhmän esitys ansiotulojen verotuksen keventämisestä parilla miljardilla eurolla on hyvin perusteltu, kun otetaan huomioon nykyinen työn ankara verotus. Keskuskauppakamari tukee tavoitetta ylimpien marginaaliverojen leikkaamisesta 50 prosentin tasolle.

Verotuksen painopisteen siirto kulutusverotukseen

Verotuksen painopisteen siirtäminen varovaisesti työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen verotukseen on talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta perusteltua. Olennaista on, että kulutuksesta saatavat verotuotot käytetään työntekemiseen ja -teettämiseen sekä yrittäjyyteen kohdistuvien verojen alentamiseen.

• Lausunnon saaja: Valtiovarainministeriö
• Lausunnon päivä: 25.8.2010
• Kirjoittaja: Tomi Viitala
• Titteli: Osastopäällikkö

Jaa linkki Tulosta