Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja rahoitus

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt (lausuntopyyntö 18.5.2009 LVM018:00/2008) Keskuskauppakamarin lausuntoa työryhmän ehdotuksista liittyen Yleisradio Oy:n julkiseen palveluun ja rahoitukseen. Keskuskauppaka-mari lausuu asiasta seuraavan.YleistäYksityiset yritykset ovat huolissaan julkisen vallan toiminnasta kaupallisilla markkinoilla. On tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, millä pelisäännöillä valti-onyhtiöiden, liikelaitosten ja muiden julkisen vallan omistamien tai julkista ra-hoitusta saavien tahojen sallitaan kilpailla yksityisten yritysten kanssa.Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittäneen JULKI-työryhmän mukaan julkinen liikelaitosmalli ei sovellu elinkeinotoimin-nan harjoittamiseen kilpailluilla markkinoilla. Työryhmän johtopäätökset soveltuvat yleisemminkin julkista rahoitusta saavien tahojen toiminnan arviointiin.Julkisen vallan toiminta kaupallisilla markkinoilla voi vääristää kilpailua, hei-kentää yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksia ja koitua lopulta käyttäjien vahingoksi. Esimerkiksi viestintämarkkinoilla julkista rahoitusta saava toimija saattaa syrjäyttää kilpailijoita markkinoilta ja siten tosiasiassa vähentää mediatarjonnan moniarvoisuutta yleisön vahingoksi.Työryhmän raportissa Yleisradion julkisen palvelun tehtävä on määritelty liian laveasti, valintaa mediamaksun ja budjettirahoituksen välillä ei ole perusteltu kestävällä tavalla eikä Yleisradion valvonnan riippumattomuuteen esitetä aitoja parannuksia. Työryhmä ei ole vastannut siihen peruskysymykseen, minkä painavan yhteiskunnallisen tarpeen tyydyttämiseksi on oikeutettua kerätä kansalaisilta varoja Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi. Raportissa huomioidaan puutteellisesti yksityisten, kaupallisten toimijoiden asema ja näkemykset. Erityisen vähälle huomiolle on jätetty Yleisradion julkisen rahoituksen mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailuasetelmiin, yritysten toimintaan ja tarjontaan viestintämarkkinoilla.Objektiivisen arvioinnin tulisi lähteä siitä, mitä tehtäviä yksityiset yritykset voivat hoitaa eli mitä sisältöjä kaupalliset mediayhtiöt voivat tarjota yleisölle ja millaisilta palvelualustoilta. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, millä alueilla Yleisradion toiminta ja sen julkinen rahoittaminen on ylipäätään perusteltua.Julkisen palvelun tehtäväKilpailun tasapuolisuuden ja markkinoiden toimivuuden kannalta on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen palvelun tehtävän määrittelyyn. Tällä hetkellä määritelmät ovat valitettavan yleisiä ja niiden tulkinnan valvonta löyhää. Määritelmän tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen. Sen tulee olla linjassa Amsterdamin sopimuksessa ja sitä tarkentavassa komission tiedonannossa esitetyn kanssa sekä tarjota riittävät kriteerit toiminnan ohjaukselle, arvioinnille ja valvonnalle.Työryhmä esittää julkisen palvelun tehtävän määrittelyä täsmennettäväksi siten, että nykyinen velvoite ”täyden palvelun” ohjelmistoista korvataan velvoitteella tuoda ”monipuolinen ja kattava” televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Tämä määritelmä ei poista kilpailuongelmia, koska myös yksityiset yritykset tarjoavat monipuolista ja kattavaa ohjelmistoa.Yleisradio kilpailee yksityisen median kanssa käyttäjien, kuulijoiden ja katsojien huomiosta verkossa, radiossa ja televisiossa. Yleisradio myös tarjoaa yksityisen median tarjoamaan sisältöön verrattavissa olevaa sisältöä, kuten koti- ja ulkomaisia elokuvia ja viihdeohjelmia. Olennaisena erona toimijoiden välillä on kuitenkin se, että Yleisradio saa rahoituksensa julkisista varoista, kun yksityiset toimijat joutuvat keräämään rahoituksensa markkinaehtoisesti joko mainostuloina tai maksutelevision osalta katsojien kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvina maksuina. Rahoituksessa oleva ero on omiaan vääristämään kilpailua, jos toimitaan samoilla markkinoilla.Julkisen palvelun tehtävä tulisi määritellä siten, että Yleisradio ei kilpaile kau-pallisten yritysten kanssa. Ei ole ylipäätään perusteltua käyttää julkisia varoja sellaisten ohjelmien tuottamiseen, jotka ovat vastaanotettavissa myös kaupalli-sin perustein. Julkisten varojen käyttäminen voi olla perusteltua esimerkiksi markkinapuutteiden korjaamiseen. Yleisradion tulisikin keskittyä hoitamaan sellaisia tehtäviä, joita yksityiset toimijat eivät hoida.Julkinen palvelu ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävänä on taata kansalaisille mahdollisuus vastaanottaa moniarvoista ja laadukasta viestintää itsenäisen mielipiteenmuodostuksen ja demokraattiseen päätöksentekoon osallistumisen mahdollistamiseksi. Näin ollen julkisen palvelun tehtävä tulisi määritellä siten, että se osaltaan tukisi sananvapauteen sisältyvää oikeutta vastaanottaa moniarvoista tiedonvälitystä.Yleisradion tulisi keskittyä viestinnän moniarvoisuutta edistävään ja erityisyleisöjä palvelevaan televisio- ja radio-ohjelmistoon sekä näihin ohjelmistoihin liittyviin verkkopalveluihin. Julkisen palvelun tehtävän määritelmästä tulisi käydä ilmi palvelun yhteiskunnallinen perusta ja arvopohja sekä yleisradiotoiminnan yksityisestä mediasta poikkeava rooli.Edellä esitetyillä perusteilla yleisradiolain 7.1 § tulisi säätää kuulumaan seuraavasti (lisäys- ja muutosehdotukset kursivoitu):Yhtiön tehtävänä on tuoda viestinnän moniarvoisuutta edistävä ja yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita tyydyttävä julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita vastaavia julkisen palvelun ohjelmistoon liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa edellyttäen, ettei tarjonta vääristä kilpailua joukkoviestinnässä yleisen edun vastaisesti.RahoitusKeskuskauppakamari kannattaa hankalasta ja vanhentuneesta televisiolupamaksusta luopumista. Työryhmän raportissa mainittu julkisen palvelun mediamaksu olisi toteutuessaan teknologiariippumaton ja kohtelisi maksuvelvollisia tasapuolisemmin kuin nykyinen televisiolupamaksu.Raportissa ei ole riittävästi käsitelty sitä, miksi Yleisradion toimintaa ei voitaisi rahoittaa valtion budjetista. Raportin mukaan (s. 9) julkisen palvelun mediamaksu olisi perusteltu ”julkisen palvelun ja sen käyttäjän välisen yleisösuhteen säilyttämiseksi ja julkisen palvelun riippumattomuuden takaamiseksi”.Raportissa esitetty väite, jonka mukaan budjettirahoitus vaarantaisi riippumat-tomuuden, on kestämätön. Esimerkiksi oikeuslaitosta pidetään riippumattoma-na, vaikka se saa rahoituksensa valtion budjetista. Budjettirahoitusta saavien tahojen riippumattomuus voidaan turvata muilla tavoin, kuten säätämällä asiasta lailla tai varmistamalla toiminnan avoimuus. Joukkoviestimien riippumattomuuden turvaa jo tällä hetkellä laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lisäksi riippumattomuutta voidaan vahvistaa valvonnan tehostamisella.Ehdotettu julkisen palvelun mediamaksu ei ohjaa Yleisradion toimintaa kustannustehokkuuteen. Sen sijaan se kannustaa maksun oikeuttamiseksi Yleisradiota laajentamaan omaa tehtäväänsä ja tavoittelemaan palvelujensa käyttäjiksi kaikkia suomalaisia. Jotta Yleisradio ei ryhtyisi saamansa rahoituksen turvin kilpailemaan kaupallisten toimijoiden kanssa, julkisen palvelun tehtävä on määriteltävä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Lisäksi toiminnan valvonnan on oltava riippumatonta, läpinäkyvää ja uskottavaa.Nimi mediamaksu on harhaanjohtava. Kerättäväksi ehdotettavat varat menevät vain Yleisradion toiminnan rahoittamiseen. Maksuvelvolliset saattavat kuitenkin mieltää maksun sen nimen vuoksi maksuksi kaikesta televisio-, radio- ja verkkomediasta. Jotta nimi ei tarpeettomasti viittaisi myös yksityiseen mediaan, maksu tulee nimetä vastaamaan sen todellista sisältöä, esimerkiksi yleisradiomaksuksi.Työryhmä esittää lisäksi Yleisradion rahoituksen lisäämistä. Rahoituksen lisäämiselle ei ole perusteita. Täsmällisemmin rajattu julkisen palvelun tehtävä saattaa oikeammin edellyttää rahoituksen vähentämistä.ValvontaYleisradion julkisen palvelun toimintaa valvomaan tulisi perustaa laajapohjainen ja Yleisradiosta tosiasiallisesti riippumaton elin. Vain riippumaton elin voi uskottavasti valvoa kilpailuneutraliteetin toteutumista. Tätä edellyttää myös komission tiedonantoluonnos. Valvonta voi olla tehokasta vain silloin, kun siitä vastaa taho, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta, jolla on toimivalta ja riittävät valmiudet ja resurssit säännölliseen valvontaan ja joka voi määrätä asianmukaisia korjaustoimenpiteitä, jos julkisen palvelun velvoitteiden noudattaminen sitä edellyttää. Tämä vastaa myös komission esittämää.Valtion omistamien yhtiöiden valvonnan tulisi olla läpinäkyvää, uskottavaa ja riippumatonta valtion poliittisesta päätöksenteosta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun valvotaan julkisen vallan omistaman ja yksityisten yritysten kanssa kilpailevan tahon toimintaa markkinoilla. Yleisradion valvonnassa tulee erityi-sesti painottaa toiminnan ja palvelujen markkinavaikutusten säännöllistä arvi-ointia. Sen vuoksi valvontaelimen jäseniltä vaaditaan yhteiskunnallisen osaamisen lisäksi syvällistä medialiiketoiminnan ymmärtämistä sekä vahvaa taloudellista ja kilpailuoikeudellista asiantuntemusta. Kilpailuviranomaisen olisi osallistuttava toiminnan arviointiin.JatkovalmisteluKomissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. Jatkovalmistelua olisi luontevaa viedä eteenpäin komission ajantasaisen tiedonannon antamisen jälkeen.Jatkovalmistelussa on kuultava alan yrityksiä, ja tehtävä palautteen perusteella tarpeelliset muutokset esitykseen.

• Lausunnon saaja: Liikenne- ja viestintäministeriö
• Lausunnon päivä: 11.6.2009
• Kirjoittaja: Jaakko Turunen
• Titteli: Lakimies

Jaa linkki Tulosta