Protektionismi maailmantalouden jarruna

Kirjoittaja: Johtaja Jukka Kero, Keskuskauppakamari

Globaali talouskriisi johti nopeasti hallitusten elvytys- ja tukiaaltoon. Elvytyspolitiikan nimissä talouksiin on pumpattu julkista rahaa, annettu omien valtioiden ”omille” yrityksille tukea kilpailussa selviytymistä varten ja asetettu monenlaisia kaupan rajoitteita ja esteitä.

Esillä ovat olleet mm. Yhdysvaltain Kiinasta tuoduille autonrenkaille suunnattu 35 prosentin lisätuontitulli ja teräsputkille langetettu tulli, Kiinan näihin liittyneet vastatoimet, Ranskan hallituksen omalle maataloudelle suunnattu mittava tukipaketti, Saksan autoteollisuuteen suuntaamat rahoituspaketit ja Venäjän useat tuontia rajoittavat toimenpiteet. Näiden suurten talouksien lisäksi maailmankauppaa vastaan on kohdistettu satoja muita kaupankäyntiä rajoittavia toimenpiteitä.

Protektionismia vastustetaan juhlapuheissa, mutta käytännön toimenpiteet viittaavat karuun todellisuuteen. Mikäli talouskriisin aikana toteutettuja toimia ei pystytä nopeasti purkamaan tai kauppaa rajoitetaan vielä voimakkaimmin toimenpitein, maailmantalouden toipuminen lamasta viivästyy tai surkastuu.

Suomi heikoilla kaupan esteiden kanssa

Suomen talous kärsii kauppavirtojen sääntelytoimista keskimääräistä enemmän. Suomen viennin suhde kokonaistuotantoon oli pitkään selvästi yli 40 prosenttia. Vuonna 2009 vientimme supistui kolmanneksen, ja ulkomaankaupan sekä teollisuuden osuus taloudesta tulee radikaalisti kutistumaan. Protektionistisilla toimilla on tässä oma osuutensa. Protektionismi vähentää suomalaisten yritysten viennin kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tällä on talouden tuottavuuden kasvua hidastavia vaikutuksia, mikä suoraan heikentää Suomen elinvoimaa ja työllisyyttä.

Noin 350 protektionistista toimenpidettä kriisin alun jälkeen

Global Trade Alert –palvelun (http://www.globaltradealert.org/ ) aineistojen perusteella marraskuun 2008 jälkeen maailmantaloudessa on kirjattu noin 350 kansainvälistä kauppaa rajoittavaa kauppapoliittista toimenpidettä. Protektionististen otteiden laajeneminen hidastui syksyn 2009 kuluessa, kun talouden kasvu alkoi nostaa päätään. Kehitys tästä eteenpäin on epävarma ja riippuu luultavasti kunkin maan taloustilanteesta ja poliitikkojen kestävyydestä. Toistaiseksi on vältetty tilanteen kärjistyminen 1930-luvun tyyliseksi kauppasodaksi.

Kaupan esteet vanhoilla tutuilla aloilla – julkituodut perusteet hataria

Global Trade Alert –aloitteen tutkijoiden tekemien arvioiden mukaan valtioiden protektionistiset toimenpiteet ovat nykyisen talouskriisin oloissa kohdistuneet isolta osaltaan niihin toimialoihin, jotka olivat vaikeuksissa jo ennen talouskriisin puhkeamista syksyllä 2008. Mikäli tämä arvio on oikea, hallitusten argumentit joidenkin muiden motiivien – esimerkiksi vihreät arvot, työllisyys, väliaikaisuus, välttämättömyys – ovat heikosti uskottavia.

Tärkeä havainto on myös se, että valtaosa protektionistisista tuista kohdistuu varsin harvoille toimialoille. Tyypillisesti kyse on jonkin maan tai alueen isosta ja työllistävästä toimialasta, eräänlaisista kruununjalokivistä.

Protektionismi luo tehottomuutta, lisää kaupan kustannuksia ja viime kädessä vähentää liiketoimintaa ja työllisyyttä. Lyhyellä aikavälillä maan sisäistä taloutta voidaan tukea elvytys- tai kriisipolitiikan hengessä, mutta mikäli tuki kohdistuu pelkästään vanhojen rakenteiden tukemiseen, lopputulos on kaikille osapuolille negatiivinen. Protektionismi lisää myös riskiä korruption voimistumiseen kaupankäynnin voitelutarkoituksissa.

Suomen ja EU:n edistettävä vapaata vaihdantaa

Keskuskauppakamari selvitti keväällä 2009 laajasti yritysjohdon näkemyksiä nousun edellytyksistä. Protektionismin ohella keskeisiksi kansainväliseksi kasvun jarruksi nähtiin myös sääntelyn kasvun ja euron vahvistumispaineet.

Suomalaisten yritysten kannalta on erityisen tärkeää, että nyt vallalle päässyt into lisätä kaupankäynnin esteitä rauhoittuu ja laman aikana pystytetyt lisäesteet puretaan. Poliittisten päättäjien on kaikin tavoin pyrittävä edistämään vapaakauppaa EU:n puitteissa. Politiikan tulee olla vastavuoroista ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä on noudatettava. Jos talouden varovaisesti käynnistynyt nousu hyytyy, uhkana on protektionismin jääminen pysyväksi hiekaksi rattaisiin.

Jaa linkki Tulosta