Alueiden kilpailukyky 2009 –yritysten näkökulma: Työvoima ohjaa yritysten sijoittumista Suomessa

Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa. Seuraavaksi tärkeimmät yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät ovat Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2009-selvityksen mukaan markkinoiden läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet.

Osaavan työvoiman saannin ja koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on erittäin tärkeää alueiden vetovoimaisuuden kannalta. Yritykset eivät asetu alueille, joissa on puutetta osaavasta työvoimasta tai työvoimaa kouluttavista oppilaitoksista. Erityisesti keskisuuret ja suuret yritykset pitävät entistä tärkeämpänä ammattiin valmistavien oppilaitosten ja korkeakoulujen sijaintia alueella.

Vaikka yritysten rekrytointivaikeudet ovat helpottuneet taantuman myötä, niin ongelmia sopivan työvoiman saannissa on edelleen 14 prosentilla kyselyyn vastanneista 1059 yrityksestä. Yrityksistä 60 prosenttia arvioi, että alueen työnhakijoiden koulutustaso ja osaaminen vastaavat yritysten tarpeita. Työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen tyytymättömiä yrityksiä oli 40 prosenttia. Työnhakijoihin tyytyväisimmät yritykset löytyvät Helsingin seudun kauppakamarin alueelta ja tyytymättömimmät Rauman ja Satakunnan kauppakamarien alueilta.

Yritykset etsivät sopivaa työvoimaa myös oppilaitosyhteistyön avulla. Yrityksistä 71 prosenttia on tehnyt yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana. Parhaimmillaan yhteistyöhankkeilla on ratkottu yritysten tuotannonkehitykseen ja tuotekehitykseen liittyviä ongelmia ja lisätty oppilaiden ammattitaitoa ja osaamista. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön mallialue löytyy Pohjois-Karjalasta. Alueen yrityksistä 89 prosenttia tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Lähes yhtä tiivistä yhteistyötä löytyy Etelä-Pohjanmaalta ja Etelä-Karjalasta.

Lähivuosina kilpailu osaajista tiivistyy. Yritykset kantavatkin jo huolta tulevaisuuden työvoiman, nuorten viihtymisestä alueilla. Enemmistö yritysjohtajista panostaisi merkittävästi turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Yritysjohtajien mukaan alueen viihtyisyys ja hyvät harrastusmahdollisuudet pitävät osaltaan nuoret alueella.

Joka toinen yritys ratkaisee sijainnin liikenneyhteyksien perusteella

Liikenneyhteydet ovat useana vuotena olleet kolmen tärkeimmän sijaintipaikkaan vaikuttavan tekijän joukossa. Puolet suomalaisista yrityksistä jopa ratkaisee yrityksen sijainnin hyvien liikenneyhteyksien perusteella. Yritysjohtajat pitävät liikennehankkeisiin panostamista tärkeänä alueen vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta.

Yritysten mukaan tietoliikenneyhteydet kaipaavat merkittävää kehittämistä koko maassa. Erittäin paljon tai paljon panostusta vaativien yritysten osuus on kasvanut kahdessa vuodessa 60 prosentista 71 prosenttiin. Merkittävää panostusta vaatineiden osuudet vaihtelivat Rauman yritysten 59 prosenttista Etelä-Karjalan yritysten 85 prosenttiin.

Yrityksiin liittyvä alueellinen päätöksenteko usein liian hidasta

Vain vajaa kolmannes yrityksistä piti yrityksiin liittyvää päätöksentekoa kuten kaavoitusta riittävän nopeana alueen kunnissa. Tyytyväisimpiä olivat teollisuusyritykset. Kaupan alalla vain joka viides yritys oli tyytyväinen päätöksenteon nopeuteen. Helsingissä, Tampereella, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa yritykset pitivät yrityksiin liittyvää päätöksentekoa keskimääristä hitaampana, kun taas Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Keski-Suomessa toimivista yrityksistä keskimääräistä selvästi useampi, joka toinen, piti päätöksentekoa riittävän nopeana.

Keskittymiskehitykseen puuttuminen jakaa yritysjohtajat

Keskittymiskehitykseen suhtautuminen jakaa suomalaiset yritysjohtajat. Puolet yritysjohtajista arvioi, että keskittymiskehitykseen (väestön siirtymiseen kasvukeskuksiin) ei pidä puuttua mitenkään. Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa merkittävästi, 26 prosentista 47 prosenttiin. Uudellamaalla toimivista yrityksistä enemmistö vastustaa keskittymiskehitykseen puuttumista. Yrityksiä, jotka toivovat, että keskittymiskehitykseen puututaan, on lähes saman verran, 53 prosenttia. Itä-Suomessa keskittymiskehityksen jarruttamista tai pysäyttämistä toivoo 65 prosenttia vastaajista ja Pohjois-Suomessa 71 prosenttia vastaajista. Ensisijaisesti keskittymiskehitystä halutaan jarruttaa kehittämällä liikenneyhteyksiä, hajasijoittamalla valtion virastoja ja työpaikkoja sekä kohdentamalla verohelpotuksia alueellisesti.

Syksy on vaikea monille yrityksille

Kolmannes yrityksistä uskoo yrityksensä taloudellisen tilanteen paranevan kesän ja syksyn 2009 aikana. Yritysjohtajista 42 prosenttia arvioi, että yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee. Näkymät ovat synkimmät teollisuudessa ja rakennusalalla sekä vientiyrityksissä. Palvelualalla työskentelevät yritykset suhtautuvat luottavaisimmin yrityksen talouden kehittymiseen lähikuukausina.

TEKSTI: Kaisa Saario

Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2009 on viides aihepiiriin liittyvä tutkimus. Aikaisemmat selvitykset on julkaistu vuosina 2000, 2003, 2005 ja 2007. Vuoden 2009 selvitys perustuu 1059 yritysjohtajalle tehtyyn kyselyyn keväällä 2009. Selvityksen on laatinut asiamies Kaisa Saario.

Jaa linkki Tulosta