Alueiden kilpailukyky 2009 -selvitys: Yritysjohtajat huolissaan nuorten viihtymisestä alueilla

Osaavan työvoiman saanti on erittäin tärkeää alueiden vetovoimaisuuden kannalta. Panostus elämänlaatuun, kuten alueen viihtyisyyteen ja hyviin harrastusmahdollisuuksiin, voi pitää tulevaisuuden työvoiman alueella. Sopivan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat eniten yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin, ilmenee Keskuskauppakamarin julkistamasta Alueiden kilpailukyky 2009 –selvityksestä.

Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa. Yritysten rekrytointivaikeudet ovat helpottuneet viime vuosista, mutta keväällä 2009 ongelmia työvoiman saannissa oli edelleen 14 prosentilla yrityksistä.Kyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosenttia oli tyytymättömiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen. Työnhakijoihin tyytyväisimmät yritykset ovat Helsingin seudun kauppakamarin alueella ja tyytymättömimmät Rauman ja Satakunnan kauppakamarien alueilla.Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö nousi tärkeimmäksi elämänlaatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön panostaisi merkittävästi 84 prosenttia vastaajista. Panostus elämänlaatuun, kuten alueen viihtyisyyteen ja hyviin harrastusmahdollisuuksiin, voi myös pitää tulevaisuuden työvoiman alueella. Yritysjohtajat korostavat avoimissa vastauksissa erityisesti nuorten viihtymisen tärkeyttä.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä Pohjois-Karjala malliesimerkki

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä voidaan parantaa alueen nuorten työllistymismahdollisuuksia, ehkäistä työelämässä jo olevien henkilöiden poistumista markkinoilta, lisätä alueen yritysten innovatiivisuutta sekä tehostaa ja monipuolistaa oppilaitosten antamaa koulutusta.Yrityksistä 71 prosentilla on kokemusta yhteistyöstä jonkin oppilaitoksen kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on erityisen tiivistä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kauppakamarialueen yrityksistä 89 prosenttia tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Liikennehankkeiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen entistä tärkeämpää

Yritysten mukaan tietoliikenneyhteydet kaipaavat merkittävää kehittämistä koko maassa. Erittäin paljon tai paljon tietoliikenneyhteyksiin panostusta vaativien yritysten osuus on kasvanut kahdessa vuodessa 60 prosentista 71 prosenttiin.Yritysjohtajat pitävät liikennehankkeisiin panostamista tärkeänä alueen vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta. Yritykset odottavat lisää voimavaroja olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon ja kunnostamiseen, maakuntien yhteisiin liikennehankkeisiin, alueen sisäisiin liikennehankkeisiin, valtateiden ja moottoriteiden rakentamiseen sekä rautatieliikenteen, lentoliikenteen, satamien ja vesiliikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kaakkois-Suomessa tulevaisuuden odotukset ovat toipuneet kevään notkahduksesta

Kolmannes yritysjohtajista uskoo yrityksensä taloudellisen tilanteen paranevan kesän ja syksyn 2009 aikana. Yritysjohtajista 42 prosenttia arvioi, että yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee.Tuloksiin vaikuttavat olennaisesti alueen yritysten toimialarakenne, yrityskoko ja ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten osuus. Keväällä 2009 yritysten taloudellinen tilanne heikkeni eniten Etelä-Pohjanmaalla (-59), Etelä-Karjalassa (-54) ja Kymenlaaksossa (-47) ja vähiten Ahvenanmaalla[1] ja Raumalla (0). Joillakin heikon talouskasvun alueilla yritykset uskovat, että talous kehittyy jatkossa hieman nykyistä paremmin. Tämä koskee erityisesti Kymenlaakson kauppakamarialuetta, jossa kevään 2009 toteutunutta kehitystä kuvaava saldoluku oli -47 ja odotuksia kesälle ja syksylle 2009 kuvaava saldoluku oli +15. Myös Etelä-Karjalassa odotukset (0) ovat selvästi toteutunutta kehitystä (-54) myönteisemmät.Yrityksen talouden tilan heikentymistä kesän ja syksyn 2009 aikana pelkäävät eniten keskisuuret ja suuret yritykset sekä teollisuusyritykset. Palvelualalla työskentelevät yritykset suhtautuivat luottavaisimmin oman talouden kehittymiseen. Saldoluvut, jotka kuvaavat eri toimialoilla työskentelevien yritysten arvioita tulevaisuudennäkymistä, olivat kaikilla muilla toimialoilla negatiivisia paitsi palvelualalla (+7).

Kuhnailu päätöksenteossa ei ole vetovoimatekijä

Vain vajaa kolmannes yrityksistä piti yrityksiin liittyvää päätöksentekoa, kuten kaavoitusta, riittävän nopeana alueen kunnissa. Tyytyväisimpiä olivat teollisuusyritykset. Kaupan alalla vain joka viides yritys oli tyytyväinen päätöksenteon nopeuteen. Helsingin seudun, Tampereen, Kymenlaakson ja Etelä-Savon kauppakamarialueilla yritykset pitivät yrityksiin liittyvää päätöksentekoa keskimääräistä hitaampana, kun taas Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Keski-Suomen kauppakamarialueilla toimivista yrityksistä keskimääräistä selvästi useampi, joka toinen, piti päätöksentekoa riittävän nopeana.Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2009 on viides aihepiiriin liittyvä tutkimus. Aikaisemmat selvitykset on julkaistu vuosina 2000, 2003, 2005 ja 2007. Vuoden 2009 selvitys perustuu 1059 yritysjohtajan antamiin tietoihin huhti-toukokuussa 2009.

Alueiden kilpailukyky 2009 -selvitys (PDF, 1 Mt)

Lisätiedot:Toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari, puh. 050 563 4234Varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari, puh. 050 500 2584Asiamies Kaisa Saario, Keskuskauppakamari, puh. 040 561 3597

[1] Ahvenanmaan saldoluku oli positiivinen, mutta alueen pienen vastaajamäärän vuoksi tulos on vain suuntaa antava.

Jaa linkki Tulosta