Euroopan unionin menestys talousblokkien maailmanlaajuisessa kilpailussa määräytyy pitkälti sen perusteella, kykeneekö Unioni luomaan strategisen kumppanuuden Venäjän kanssa. Venäjän talouden kasvun ja monipuolistumisen edellytyksenä puolestaan on integroituminen Euroopan unionin sisämarkkinoihin.

Venäjän ja EU:n yhteistyöstä hyötyy erityisesti Suomi. Sen vuoksi Suomen on oltava erityisen aktiivinen EU:n Itämeri-strategian toimeenpanossa, Venäjän ja EU:n uuden kumppanuussopimuksen solmimisessa sekä Venäjän WTO -jäsenyyden edistäjänä.

Ympäristökysymykset dominoivat Itämeri-politiikasta käytävää julkista keskustelua. Itämeren alueen talouden suorituskyky on kuitenkin ratkaiseva tekijä myös ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Puhtaamman ympäristön sekä kasvavan ja monipuolistuvan talouden tehokas vuorovaikutus tulisikin asettaa näkyvästi Itämeri-politiikan peruspilariksi. Itämeren ravinnekuorman vähentäminen, ympäristökatastrofien ennalta ehkäisy sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen eivät onnistu ilman näitä pyrkimyksiä edistävää markkinaehtoista yritystoimintaa.

Itämeri-politiikan toiseksi peruspilariksi on valettava saumaton yhteistyö Venäjän kanssa. Tämä koskee sekä Suomen Itämeri-politiikkaa että EU:n Itämeri-strategiaa. Venäjän suhtautuminen Itämeren alueen yhteistyöhön on monessa suhteessa varauksellista. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan peräti 70 prosenttia luoteisvenäläisistä ja moskovalaisista yrityksistä ei pidä Itämeren aluetta merkittävänä oman liiketoimintansa kannalta. Jännitteet Venäjän ja Baltian maiden välillä heikentävät nekin EU:n ja Venäjän taloudellisen yhteistyön edellytyksiä Itämeren alueella.

Itämeren alue on erittäin tärkeä suomalaisille yrityksille

Itämeren alue muodostaa yhä useammalle suomalaisyritykselle laajennetun kotimarkkina-alueen. Peräti 40 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Itämeren rantavaltioihin ja 45 prosenttia tuonnista on peräisin näistä maista: Venäjältä, Baltian maista, Puolasta, Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista. Lähes 70 prosenttia Suomen saamista ulkomaisista sijoituksista on peräisin Itämeren alueen maista ja 40 prosenttia suomalaisten yritysten ulkomaisista investoinneista on tehty muihin Itämeren maihin. Suomen kolme suurinta kauppakumppania, Venäjä, Saksa ja Ruotsi, kuuluvat Itämeren alueen maihin.

Alueen yhdeksän maata ovat hyvin erilaisia. Kansantalouksien kehitysasteet poikkeavat toisistaan ja tuotantorakenne on erilainen. Monimuotoisuuden sekä kysyntä- ja tarjontarakenteiden erojen luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin voitaisiin tarttua aiempaa paremmin myös talouskriisin aikana. Alueella vaikuttavat megatrendit, Euroopan integraatio, Venäjän muuttuva kansainvälinen asema ja maailmanlaajuiset muutokset energia-, hyödyke- ja palvelumarkkinoilla avaavat paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voitaisiin hyödyntää kaupallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tämä olisi edellyttänyt Itämeri-politiikkaa edistäviltä instrumenteilta, kuten valtioneuvoston Itämeri-selonteolta ja EU:n Itämeri-strategialta, rohkeita ja vaikuttavia avauksia. Tällaisia avauksia ei kuitenkaan tehty, mikä on pettymys suomalaisille yrityksille.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari, puh. 050 563 4234