Suomalaisyritysten kilpailuolosuhteet jäämässä ilmastoinnostuksen varjoon

- Yritykset ovat ymmällään niistä ristiriitaisista viesteistä, joita ne saavat Suomen energia- ja ympäristöpoliittisilta päättäjiltä ja hämmentyneitä Euroopan unionin tasolla tehdyistä ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista, joiden taloudellisia seurauksia on pohdittu vain niukasti, totesi Keskuskauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Hannu Penttilä Keskuskauppakamarin syyskokouksessa.

Seuraavien kuukausien aikana tehdään ratkaisuja, jotka määrittävät Suomen sähköhuollon kehitystä ja yritysten toimintaedellytyksiä vuosikymmenien päähän. Ydinvoimaratkaisut ovat vain osa kokonaisuutta, johon kuuluu niin kantaverkon omistuspohja, vesivoiman lisärakentaminen kuin syöttötariffit ja Suomen sähköverkon rajan ylittävien yhteyksien lisääminen.

Ilmastoneuvotteluissa päätetään maat, joissa tuotanto jatkuu

Ilmastonmuutoksen hidastaminen on taloudellinen ja energiapoliittinen toimenpidekokonaisuus, joka vaikuttaa siihen missä ja millä ehdoilla tuotantotoimintaa maailmanlaajuisesti harjoitetaan. Yritysten kannalta on ratkaisevaa, millaiseksi tuotantotoiminnan ilmastopoliittiset reunaehdot muodostuvat. Mahdollisimman yhdenmukaiset ja globaalisti kattavat säännöt luovat parhaat edellytykset elinkeinoelämälle saavuttaa myös ilmastonsuojelun tavoitteet.

Pelkästään Euroopassa toteutettavilla toimenpiteillä ei ole juurikaan vaikutusta. Euroopan osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 14 prosenttia. Ilman kaikkien suurten kansantalouksien yhteen sovitettuja toimia päästöjä ei pystytä vähentämään riittävästi.

- Tasavertaisten kilpailuolosuhteiden varmistaminen Suomessa toimiville yrityksille ei saa suomalaisilta poliittisilta päättäjiltä jäädä kansainvälisen ilmastoeuforian varjoon, painotti Hannu Penttilä.

Energiapolitiikan avainasioiksi toimitusvarmuus, kilpailukyky ja ilmastonmuutoksen hidastaminen

Energian tuottamisen ja kuluttamisen tavat ovat keskeinen osa ilmasto-ongelmaa, mutta myös sen ratkaisun keskiössä. Energiapolitiikalle on asetettava kolme rinnakkaista tavoitetta: toimitusvarmuus, kilpailukyky ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Vaikka EU:n säädökset määrittävät näitä tavoitteita myös Suomen osalta, niihin liittyvä päätöksenteko ja energian tuotantotapojen valinta on omissa käsissämme.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja valtioiden päästövähennystavoitteet vauhdittavat ympäristöteknologian markkinoita. Puhtaan energian markkinoiden arvioidaan peräti kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

- Myös suomalaisten yritysten on otettava tästä osansa. Osaamisvaltteja on löydettävissä muun muassa energiatehokkuuden, teollisuuden puhtaiden prosessien, bioenergian ja älykkäiden sähköverkkojen alueilta, sanoi Penttilä.

Suomen energiapolitiikalla tavoitellaan sekä ympäristöllisiä että talouden kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia edistäviä päämääriä. Älykkäällä, monipuolisella ja johdonmukaisella politiikalla tavoitteet ovat saavutettavissa. Riittävä sähköntuotantokapasiteetti ja kilpailukykyinen sähkön hinta turvaavat talouskasvun edellytyksiä, luovat työpaikkoja ja tekevät mahdolliseksi suomalaisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa.

Jaa linkki Tulosta