Suomen kauppakamarien liikennepoliittinen kannanotto: Liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon käytetty raha on strateginen investointi kilpailukykyyn

Suomen kilpailukyvyn tukemiseksi on lisättävä investointeja liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja liikenneväylien ylläpitoon sekä kehitettävä älykkäitä liikennejärjestelmiä. Yritysten odotukset on asetettava etusijalle liikennejärjestelmää kehitettäessä.

Suomessa tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja infrastruktuuriin, jotta tavara- ja henkilöliikenteen palvelutason kyetään nostamaan tasolle, joka tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen yritystoiminnan edellytyksiä. Tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen on pitkän aikavälinen strateginen investointi, joka tukee yritysten toimintaedellytyksiä ja vientiin perustuvaa kasvua kaikkialla Suomessa. Liikenneverkon puutteet heikentävät erityisesti eri puolille Suomea sijoittuneen perusteollisuuden toimintaedellytyksiä. Yrityksille on turvattava Suomen kaikilla kaupunkiseuduilla mahdollisuus toimia osana kansainvälistynyttä liiketoimintaympäristöä. Suomen eri osien on oltava mahdollisimman laajasti lentoliikenteen saavutettavissa.

Kuljetuskustannuksia alennettava

Kuljetuskustannusten alentamiseksi on varmistettava tärkeimpiin ulkomaankaupan satamiin johtavien väylien riittävä syvyys ja leveys, toteutettava tehtävissä olevat väylän oikaisut sekä alennettava merenkulkuun liittyvien palveluiden kustannuksia.Rautateiden tavaraliikenteen tärkeimmät yhteysvälit on voitava kokonaisuudessaan rakentaa kaksiraiteisiksi, jotta tavarajunat on mahdollista aikatauluttaa yksistään kysyntälähtöisesti.Toimenpiteet, joilla lisätään maantieliikenteen kuljetuskustannuksia, eivät ohjaa toivotulla tavalla kuljetusmuodon valintaa, mutta lisäävät sen sijaan liikenteen kokonaiskustannuksia

.Sujuva tieliikenne tukee ympäristötavoitteiden saavuttamista

Ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi olisi lisäkustannusten asettamisen sijasta keskityttävä kuljetusten sujuvuuden varmistamiseen. Teiden laatutaso vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen, moottoritiellä raskaan kaluston polttoaineen kulutus on 5 prosenttia alempi kuin maantiellä. Teiden pullonkaulat ja ruuhkat aiheuttavat tarpeettomia, polttoaineen kulutusta lisääviä pysähdyksiä.Liikennejärjestelmää on kehitettävä niin, että liikkumistarpeen kasvaessa vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan mahdollisuuksia käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikennemuotoja. Henkilöliikenteen liikennejärjestelmän selkeäksi tavoitteeksi on otettava työssäkäyntialueiden merkittävä laajentaminen tehokkaan joukkoliikenteen avulla.

Liikenneväylien rahoitus jäänyt jälkeen

Perustienpidon rahoitus ei ole kasvanut reaalisesti viimeisen kymmeneen vuoden aikana. Samanaikaisesti tienpidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Teiden ylläpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys on kasvanut jo yli 100 M€ vuodessa. Nykyistäkään tieverkostoa ei kyetä riittävästi ylläpitämään, vaan jo rakennettu tieverkosto rappeutuu huolestuttavasti.Tieverkkoon kohdistuu jo peräti 1,4 miljardin suuruinen korjausvelka. Perustienpidon rahoitusta on nykytasostaan nostettava merkittävästi, jotta emme menetä liikenneinfrastruktuuriin rakentamiseen jo tehtyjä investointeja.Tienpidon aluetason rahoitusta on lisättävä, jotta perustettavilla uusilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla yhdessä maakuntaliittojen kanssa on riittävät voimavarat liikennejärjestelmää kehittämällä tukea alueensa kilpailukykyä.Liikennesuoritteiden kasvu pitää selkeästi näkyä myös teiden ylläpitoon ja parantamiseen suunnatuissa panostuksissa. Tienpidon määrärahojen on paremmin vastattava liikenteeltä kerättävien eri maksujen kokonaissummaa.

Tiukka EI tienkäyttöön perustuville maksuille

Tienkäyttöön perustuvat maksut soveltuvat erittäin huonosti Suomeen ja niiden vaikutukset koko elinkeinoelämän toiminnalle ovat yksinomaan kielteiset. Mikäli tiemaksujärjestelmiä niiden haitallisista vaikutuksista huolimatta otetaan käyttöön, on ne aina toteutettava niin, että kuljetussektorin kokonaiskustannukset eivät nouse. Tiemaksujen tuotto on käytettävä kokonaisuudessaan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.

Kauppakamarien liikennepoliittinen kannanotto (PDF, 732 Kt)

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari,puh. 050 500 2584
asiamies Jarkko Heinonen, Turun kauppakamari, puh 050 601 55
Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin yhteinen kannanotto Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämättömistä liikennepoliittisista toimenpiteistä on luettavissa osoitteesta www.keskuskauppakamari.fi

Jaa linkki Tulosta