Suomen kilpailukykyä nostettava: Globaali talousjärjestelmä muotoutumassa uudelleen

- Talouskriisi muuttaa maailman talousjärjestelmää eikä paluuta kriisiä edeltävään tilanteeseen ole. Yhdysvaltain ylivertainen asema heikkenee ja Kiinan merkitys kasvaa. Kansainvälisen kaupan edistäminen on Suomen vaurastumisen perusedellytys. Uusien markkinoiden ohella on tärkeää panostaa voimakkaasti Suomen ja Venäjän välisiintaloussuhteisiin, painotti puheenjohtaja Hannu Penttilä Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa.

EU:n kansainvälispoliittinen asema riippuu siitä, miten talouskriisi vaikuttaa EU:n jäsenmaiden finanssisektoriin ja julkiseen talouteen sekä siitä, miten EU yhteisönä onnistuu maailmanlaajuisen talouskriisin voittamisessa.

Venäjän taloustilanne heikentyi odotettua nopeammin kriisin puhjettua. Venäjä hakee uutta kansainvälistä rooliaan niukentuneiden taloudellisten olosuhteiden keskellä. Maan talouden tila on sekä nyt että lähivuosina edelleen erittäin suuressa määrin riippuvainen öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintojen kehityksestä.

Suomessa perusteollisuuden ahdinko kasvaa

Monet Suomen perinteiset teollisuuden alat, muun muassa metsä- ja konepajateollisuus, ovat entistä suuremmassa ahdingossa. Supistuneet markkinat, tiukentunut kilpailu, kilpailijoita korkeammat kustannukset ja kasvun painopisteen siirtyminen Aasiaan sekä jo ennestään korkean energiaverotuksen kiristyminen uhkaavat vakavasti suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytyksiä.Perusteollisuuden vaikeuksien myötä myös yrityspalveluiden ja alihankinnan näkymät Suomessa heikkenevät. Liike-elämän palvelujen markkinat eivät laajene Suomen teollisen pohjan kaventuessa. Ennemmin tai myöhemmin tutkimus- ja kehitystyön ja muiden kansainvälisen yrityksen tarvitsemien palveluiden on seurattava tuotantoa.

Yrityksiä ei saa ajaa kustannusloukkuun ympäristö- ja energiaverotuksella

Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on yritysten kannattavuuden parantaminen kustannusrasitusta keventämällä ja tuottavuutta lisäämällä. Koska valuuttakurssit eivät ole kontrolloitavissa, Suomi tarvitsee nyt eräänlaisen sisäisen devalvaation, jolla teollinen tulevaisuus Suomessa turvataan.Yritysjohtajat odottavat politiikan vastuuhenkilöiltä tekoja. Energia- ja ympäristöpolitiikassa Suomi uhkaa lyödä alueellaan toimivat teolliset toimijat mahdottomaan kustannusloukkuun ympäristö- ja energiaverotuksen kiristämisellä. Yritysjohtajat pitävät oikeana, että kansainvälisillä sopimuksilla ympäristön tilaa pyritään parantamaan.

- Pienen, avoimen ja suurista markkinoista kaukana sijaitsevan Suomen ei kuitenkaan pidä vaarantaa talouden kasvuedellytyksiä keskimääräistä korkeammilla ympäristö- ja energiaveroilla, painotti Hannu Penttilä.Kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian tarjonta on varmistettava. Suomen on annettava mahdollisimman nopeasti luvat kaikkien niiden ydinvoimalahankkeiden toteuttamiselle, jotka täyttävät ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset.

- Myönteiset energiaratkaisut antaisivat lisävoimaa myös energia- ja ympäristöteknologiselle klusterillemme. Ne lisäisivät sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten luottamusta siihen, että Suomi on tarkoitus pitää myös tulevina vuosina hyvänä yritystoiminnan sijaintipaikkana, lisäsi Penttilä.

Kuntarakenteen uudistamiseen tarvitaan järeämpiä keinoja

Kuntatalous ajautuu jo tänä vuonna erittäin vaikeaan tilanteeseen. Kuntarakennetta ja palvelujärjestelmiä on kehitetty, mutta aivan liian hitaasti. Tarvitaan huomattavasti järeämpiä keinoja rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi.

- Valitettavasti poliittinen realiteetti lienee, että tässäkin on kuljettava Siperian opettavaista tietä, ennen kuin tarvittavat muutokset saadaan aikaan. Sovituista tuottavuusohjelmista ei tule missään olosuhteissa tinkiä. Julkisen sektorin velkakriisi on iso riski koko yhteiskunnalle. Veropaineet voivat kasvaa hallitsemattomasti ja julkisten palveluiden määrä, laatu ja saatavuus vaarantua, varoitti Penttilä.

Verotuksen kiristyminen on torjuttava

Talousongelmien myötä julkisen sektorin tasapaino järkkyy. Valtio velkaantuu tuntuvasti lisää vuosina 2009 - 2011. Mikäli kehitys jatkuu pitkään huonona, valtiontalouden kestävyys on todella koetuksella.

- Vain julkisen talouden tuottavuuden määrätietoinen parantaminen ja kova kulukuri estävät ylivelkaantumisen sekä talouden elpymistä hidastavat ja kasvunäkymiä heikentävät verojen korotukset, ennakoi toimitusjohtaja Hannu Penttilä.

– Vaikka houkutus verojen korotuksiin vaikeina aikoina kasvaa, on muistettava, että matalat verokannat ja laaja veropohja kannustavat yksityistä toimeliaisuutta ja luovat työllisyyttä. Jatkamalla ansiotuloverotuksen keventämistä voidaan lisätä ostovoimaa. Tämä tukee kotimarkkinoiden toimintaa ja työllisyyttä. Osinkoverotuksen kannustavuutta tulee vaalia. Näin tuetaan talouden kasvuedellytyksiä.Keskuskauppakamari toteutti helmi-toukokuussa 2009 ”Ulos talouskriisistä” –projektin selvittääkseen talouskriisin yrityskohtaisia vaikutuksia sekä kartoittaakseen tarvittavia talouspolitiikan rakenteellisia toimenpiteitä. Lisäksi haluttiin yritysjohdon näkemys Suomen vahvuuksista ja heikkouksista kansainvälisen yritystoiminnan sijaintipaikkana kriisin jälkeisessä taloudellisessa toimintaympäristössä. Noin 90 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea ja eri toimialoilta osallistui Keskuskauppakamarin syvähaastatteluihin. Raportti julkaistaan kesäkuussa 2009.

Jaa linkki Tulosta