Tavarantarkastajan puolueeton tarkastuskertomus auttaa riitatilanteissa

HTT (hyväksytty tavarantarkastaja) on puolueeton asiantuntija, joka saamansa toimeksiannon perusteella suorittaa tarkastuskohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tarkastuskertomuksen.

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi.

Tavarantarkastaja ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin, mutta tarkastuskertomus auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja osapuolet voivat näin välttää kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi.

Tavarantarkastajien toimintaa valvotaan

Tavarantarkastajan toimintaa ohjaa tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö (PDF, 72 Kt) . Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta ohjaa ja kehittää tavarantarkastustoimintaa valtakunnallisesti. Lautakunta myös valvoo tarkastajia ja käsittelee heidän toiminnastaan tehdyt valitukset. Valitusaika on 3 kk tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta ja valitusmaksu on 150 euroa.

Löydät sopivan tavarantarkastajan hakupalvelustamme

Tavarantarkastuksen voi tilata niin yksittäinen kuluttaja, yritys kuin viranomainenkin. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle. Tarkastajia toimii kymmenissä eri asiantuntemusalaa kuvaavissa hyväksymisryhmissä. HTT-tavarantarkastajia voi hakea toimialoittain ja kauppakamareittain . Tavarantarkastajia voit hakea hakusanojen avulla myös HTT ry:n sivuilta www.tavarantarkastus.com . Autamme tarvittaessa mielellämme sopivan tavarantarkastajan etsimisessä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä tavarantarkastuksesta

Mikä hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) on?

Tavarantarkastaja on oman alansa rautainen ammattilainen ja puolueeton asiantuntija. Saamansa toimeksiannon perusteella tavarantarkastaja suorittaa kohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon, tarkastuskertomuksen. Tavarantarkastajan toimintaa ohjaa tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö sekä siitä annettu ohje.

Miten tavarantarkastajaksi pääsee?

Tavarantarkastajat hyväksyy Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Lautakunta määrittää myös sen erityisalan, jolla tavarantarkastaja saa toimia. Tavarantarkastajalta edellytetään vähintään 30 vuoden ikää, hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä (nämä todetaan rikosrekisterinotteesta), itsensä ja omaisuutensa hallintaa (ei saa olla vajaavaltainen eikä konkurssissa), riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa sekä puolueettomuutta. Riittävää käytännön kokemusta punnitaan asianmukaisen tutkinnon sekä työtodistuksista ilmenevän informaation perusteella.

Lisäksi tavarantarkastajaksi haluavan on suoritettava hyväksyttävästi HTT-koe. Koemaksu on 50 euroa. Hakuaika päättyy kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. HTT-koe järjestetään syksyn kuluessa ja uudet, hyväksytyt tavarantarkastajat voivat aloittaa toimintansa seuraavan vuoden alussa osallistuttuaan sitä ennen perehdyttämis-/koulutus-tilaisuuteen.

Milloin käyttää tavarantarkastajaa?

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi. Toisinaan osapuolet pitävät periaatteellisestikin kiinni omista näkemyksistään, jolloin ulkopuolisen näkemys voi auttaa asian ratkaisemisessa. On kuitenkin muistettava, että tavarantarkastaja ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin.

Vaikkei tavarantarkastaja voikaan sovitella osapuolten välisiä riitoja tai toimia toisen osapuolen konsulttina, tarkastuskertomus auttaa usein osapuolia pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja osapuolet voivat näin välttää kalliin ja pitkän oikeudenkäynnin. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi. Tavarantarkastuksen tilaajana voi olla niin yksittäinen kuluttaja, yritys kuin viranomainenkin. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle.

Tavarantarkastajille on kullekin määritelty se erityisala, jolla tavarantarkastaja saa ammattitaitonsa puitteissa toimia. Erityisaloja on 20 ja ne ovat alaryhmineen nähtävissä oheisesta linkistä (http://www.chamber.fi/kkk/palvelut/HTT-tavarantarkastajat/fi_FI/HTT_luettelo/).

Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat virheet rakennustyössä, ajoneuvon käyvän arvon määrittäminen tai koneen tai laitteen korjauksen asianmukaisuus. Tavarantarkastajien joukosta löytyy kuitenkin asiantuntemusta myös esimerkiksi elintarvikkeiden, huonekalujen tai kankaiden tarkastamiseen.

Mitä tavarantarkastus maksaa ja kuka sen maksaa?

Ohjesäännön mukaan tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa tarkastusta pyytäneeltä kohtuullinen palkkio. Tavarantarkastajan on aina ilmoitettava veloitusperuste pyydettäessä ja tarkastajan on annettava tarkastusta pyytäneelle eritelty palkkio- ja kululasku. Tavarantarkastaja on oikeutettu veloittamaan tarkastusta edeltävistä toimista (tutustuminen asiakirjoihin, kutsumiseen liittyvät toimet, mahdolliset ennakkokäynnit), varsinaisesta tarkastustilaisuudesta sekä tarkastuskertomuksen kirjoittamiseen käyttämästään ajasta.

Lisäksi tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa matkakulut sekä muut asianmukaiset kulut (yleisimmin kopiointi ja postitus) kohtuulliseen määrään saakka sekä lisäksi päiväraha. Tavarantarkastus on arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa, jonka harjoittaja on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen.

Tavarantarkastajatoiminnan ylläpitämisestä koituvien kulujen peittämiseksi tarkastuspalkkion arvonlisäverottomasta osuudesta tulee maksaa Keskuskauppakamarille 10 %:n kuluosuus, kuitenkin minimissään 20 euroa ja maksimissaan 200 euroa. Tämän on tarkastusta pyytänyt velvollinen maksamaan; käytännössä tavarantarkastaja laskuttaa tämän ensin tarkastusta pyytäneeltä ja Keskuskauppakamari laskuttaa sitten summan tavarantarkastajalta.

Tavarantarkastusta tilaavan kannattaa tarkastusta tilatessaan tiedustella tavarantarkastajan tuntihinta sekä arvio tarkastuksen kokonaiskustannuksista sekä näiden tietojen perusteella tehdä päätös siitä, tilaako hän kohteeseen tavarantarkastajan.

Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?

Tavarantarkastusta koskeva ohjesääntö ohjaa tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta. Toimeksiannon sisältö muodostaa lähtökohdan koko tarkastukselle. Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on kaikkien osapuolten intresseissä.

Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen, jonka hän leimaa HTT-leimalla. Tarkastuskertomus on toimitettava kaikille osapuolille ja lisäksi yksi kappale siitä toimitetaan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia.

Kuka tavarantarkastajia valvoo ja miten?

Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajien toimintaa ja tavarantarkastuksen menettelyllistä puolta sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Mikäli tavarantarkastaja ei ole toiminut ohjesäännön edellyttämällä tavalla, voi hänen toiminnastaan tehdä määräajassa valituksen tavarantarkastajalautakunnalle. Määräaika on 3 kk tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta.

Valitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti. Valituksessa on perusteltava, millä tavoin tavarantarkastaja on toiminut ohjesäännön vastaisesti. Valitukseen on liitettävä kyseinen tarkastuskertomus. Tavarantarkastajista tehdyt valitukset käsitellään tavarantarkastajalautakunnan asiantuntijajaostoissa, joita on tällä hetkellä 2: rakennusalan asiantuntijajaosto ja auto-, kone ja muiden alojen asiantuntijajaosto. Valitusmaksu on 150 euroa ja se palautetaan valittajalle, jos valitus katsotaan aiheelliseksi eli tavarantarkastajalle määrätään ohjesääntörikkomuksen vuoksi jokin kurinpidollinen seuraamus. Seuraamuksia ovat muistutus, varoitus ja tavarantarkastajahyväksynnän peruuttaminen.

Tavarantarkastajien on myös uudistettava hyväksymisensä kolmen vuoden välein. Hyväksymistä voidaan jatkaa, mikäli tavarantarkastaja on kuluneiden kolmen vuoden aikana suorittanut tavarantarkastuksia ja osallistunut ohjesääntökoulutukseen. Luonnollisesti kouluttautuminen myös omalla erityisalalla on tärkeää.

Lisätietoja:

lakimies Riina Hero, 09 4242 6214

lakiasiain assistentti Mari Virta, 09 4242 6262

tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@chamber.fi

Valitse Hae asiantuntija kun etsit KHT-, HTM-, AKA-, KHK- tai HTT-asiantuntijoita Suomessa.

HTT-koe

Tavarantarkastajilta edellytetään HTT-kokeen läpäisyä.

Tavarantarkastajalautakunnan kokoonpano